Kuusi tärkeää asiaa yritysjärjestelyä harkitsevalle omistajalle

Yritysjärjestely on usein ainutkertainen tapahtuma ja kaupan halutaan toteutuvan parhain mahdollisin ehdoin – niin taloudellisesti kuin muutenkin. Tässä artikkelissa on kiteytetty kuusi tärkeää asiaa yritysjärjestelyä harkitsevan omistajan pohdittavaksi.

Kuten minkä tahansa kaupan, yrityskaupan onnistuminen edellyttää aktiivista otetta, eikä odottelu riitä hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Tämä on tärkeää silloin kun kaupalle asetetaan vaatimuksia ja halutaan löytää omien tavoitteiden mukaiset ehdot.

Aktiivista vaihetta edeltää omistajien harkinta, jonka aikana käydään läpi nämä hyvän lopputuloksen taustalla olevat perusasiat:

  1. Selkeät tavoitteet lähtökohtana – Mitkä olisivat ne ehdot, joilla oltaisiin valmiita tekemään kauppaa? Huomaa, että tavoitteita tarvitaan vain yritysjärjestelyhankkeen edellytysten ja mahdollisuuksien arviointiin. Ostajille ei saa esittää hintalappua, vaan omistajien tavoitteiden täyttyminen selvitetään hakemalla tarjouksia ennakkoon tunnistetuilta ostajakandidaateilta.
  1. Henkinen valmius – Onko omistajilla valmius tehdä kauppaa, kun pöydällä on asetetut tavoitteet täyttävä järjestely. Kaikkien päätöksentekoon liittyvien näkökulmien käsittely on tärkeää – myös mahdollisten pelkojen. Tätä aihepiiriä on käsitelty artikkelissamme ”Mitä muut ajattelevat, jos myymme yrityksen?”, artikkelin löydät kokonaisuudessaan tästä.
  1. Ajoituksen valinta – Myynneissä oikeaa ajoitusta ei katsota kalenterista vaan toimitaan silloin kun ostajien odotukset ovat korkeimmillaan. Kokonaisharkinta kaikkien osatekijöiden suhteen: Omistajien tavoitteet, toimialan ja talouden yleinen tilanne, myytävän yrityksen tilanne, ostajien tilanne ja hankkeen vaatima 1-4 vuoden aikataulu. Ajoituksesta olemme julkaisseet erillisen artikkelin ”Yrityksen myynnin oikea ajoitus”, voit lukea artikkelin tästä.
  1. Vaihtoehtojen selvittäminen – Kuinka haetaan tarjouksia useammalta mahdolliselta ostajalta, myös kansainvälisesti? Kuinka tarjousten haku toteutetaan hienovaraisesti? Oikein valittu toimintatapa auttaa löytämään ostajia, joilla voi olla jopa etukäteen todennäköisimpinä pidettyjä ostajia suurempi intressi omistajien toivomusten mukaisen kaupan toteuttamiseen.
  1. Arvon osoittaminen ostajille – Ostajat ostavat aina tulevaisuutta ja siksi yrityksen arvo on erilainen jokaiselle ostajalle. Näin on tärkeää varmistaa uskottava ja todisteellinen arvon osoittaminen kullekin ostajalle ymmärrettävällä tavalla. Tämä vaatii syvää ymmärrystä yrityksen ja toimialan lisäksi järjestelyosapuolien intresseistä. Tarvitaan järjestelmällistä työtä, erilaisten työkalujen käyttöä sekä osaamista tehtäessä perusteltujen johtopäätöksiä, joita hyödynnetään yrityskaupan eri vaiheissa.
  1. Tarkoituksenmukaisen toimintatavan valinta – Yritysjärjestelyhanke vaatii resursseja, joita on pystyttävä varaamaan riittävästi. Toimintatavan valinnan perusteena tulee olla se, kuinka parhaiten kyetään osoittamaan arvo kullekin vaihtoehtoiselle ostajalle siten, että samanaikaisesti ylläpidetään liiketoiminnan myönteistä kehitystä.

 

”Toimintatavan valinta on tärkeä päätös omistajalta. Vaihtoehtoja on passiivisesta odottelusta proaktiiviseen yrityskauppaprosessiin. Tärkeimpänä valintakriteerinä tulisi olla se, mikä on sopivin tapa osoittaa yrityksessä oleva arvo vaihtoehtoisille ostajille – ostajien kansallisuudesta riippumatta. Kannattaa myös muistaa, että oikein valittu toimintatapa myös auttaa löytämään ostajia, joilla voi olla jopa etukäteen todennäköisimpinä pidettyjä ostajia suurempi intressi omistajien toiveiden mukaisen kaupan toteuttamiseen.”

 

Lisää tietoa löydät esimerkiksi näistä julkaisuistamme:

 

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

 

Kun haluat pohtia omistajan eri vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Asiakkaat ovat yrityksen arvon perusta

Me fokusoimme yrityksen arvoon, koska arvokas yritys on hyvä yrityskansalainen, joka tuottaa arvoa sekä omistajille, asiakkaille että työntekijöille.

Yrityksen arvo on sen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvo, ja asiakkaat tuovat ne kassavirrat. Usein sekoitetaan asiakkailta tuleva nykykassavirta ja asiakaskannan arvo. Yritys voi nostaa tuotteiden tai palveluiden hinnan korkeammaksi kuin niiden arvo on asiakkaalle. Tällöin lyhyen tähtäimen kannattavuus voi olla todella hyvä, mutta asiakaskannan arvo on tuhottu. Mitä pidempiaikaisempia ja lojaalimpia asiakkaat ovat sitä korkeampi on asiakaskannan arvo. Asiakasperusteinen yrityksen arvonmääritys (CBCV) on uusi tapa laskea yrityksen arvo, joka korostaa eri komponenttien osuutta asiakaskannan arvosta. CBCV:n laskennassa peruskomponentit ovat:

  1. Asiakkaan ostovolyymi
  2. Myyntikate
  3. Asiakkuuden odotettu elinikä
  4. Vanhojen asiakkaiden määrä
  5. Uusien asiakkaiden määrä
  6. Uusien asiakkaiden hankkimiskustannukset

Tarkempaa tietoa yrityksen arvon laskennasta CBCV:n avulla löytyy metodin kehittäneiden tutkijoiden Daniel McCarthy ja Peter Fader julkaisusta osoitteessa: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3040422

Kaiken tämän tiedon kerääminen ja prosessointi kuulostaa melkoiselta työltä, mutta yksinkertaisen esimerkin kautta siihen tulee toivottavasti selvyyttä. Sanotaan että meillä on yritys, joka on toiminut neljä vuotta. Tarjoamme palvelua, joka maksaa tuhat euroa per vuosi, ja ensimmäisenä vuotena saimme tuhat asiakasta. Oletetaan myös, että puolet asiakkaista eivät jatka ensimmäisen vuoden jälkeen, mutta loput jäävät pitkäaikaisiksi asiakkaiksi. Toisena vuotena saimme kaksituhatta asiakasta, kolmantena kolme tuhatta ja neljäntenä neljä tuhatta. Liikevaihto toisena vuotena oli 2,5 miljoonaa ja kolmantena vuotena 4,5 miljoonaa. Vuotena neljä meillä on 7.000 asiakasta, jotka tuovat liikevaihtoa 7.000.000 euroa. Paljonko voimme odottaa liikevaihtoa vuonna viisi? Vuonna viisi meillä on vanhoja asiakkaita 7.000 miinus puolet vuoden neljä uusista asiakkaista, 2.000, eli yhteensä viisi tuhatta. Jos odotamme edellisvuosien trendin uusasiakashankinnassa jatkuvan, niin vuoden aikana saamme viisi tuhatta uutta asiakasta. Voimme siis ennustaa, että vuonna viisi meillä on 10.000 asiakasta, jotka tuovat liikevaihtoa 10.000.000 euroa.

Metodi sopii hyvin yhdeksi tavaksi yritysten arvon määrittelemiseksi, mutta myös johdon työkaluksi kun mietitään liiketoimintamallia ja hinnoittelua. Varsinkin tilauspohjaisia liiketoimintamalleja käyttäviä nopeasti kasvavia yrityksiä arvioitaessa malli tuo huomattavasti lisäarvoa, mutta siitä on hyötyä riippumatta toimialasta ja asiakaskunnasta.

 

Erkki Hietalahti
Partner
040 578 4110

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Myyntikunto – Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Yrityksen pitäminen myyntikunnossa tai rakentaminen myyntikuntoon on usealla omistajalla mielessä. Kokemuksemme mukaan siitä mitä myyntikunto tarkoittaa on erilaisia ja jopa virheellisiä käsityksiä.

Melko yleisesti ajatellaan, että myyntikunto tarkoittaa vain hyvää tuloksentekokykyä. Tulos on luonnollisesti tärkeä, mutta mikäli tulosta tehdään lyhytnäköisesti tulevaisuuden menestyksen kustannuksella, se on myyntikunnolle haitallista. Ostajiin on syytä suhtautua ammattilaisina, jotka kyllä tunnistavat keinotekoiset kannattavuuspiikit.

Ostaja maksaa niin ikään aina enemmän tilanteessa, jossa tuottojen vahvistuminen on nähtävissä. Kasvu voi olla ostajalle tärkeämpi kuin kannattavuus, mikäli kannattavuuden heikentyminen on selvästi hetkellistä ja/tai se liittyy suoraan kasvun rakentamiseen.

Jatkuvuuden turvaaminen tarkoittaa myös osaamisen säilymisen varmistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa menestyksen kannalta tärkeiden henkilöiden, omistajien ja muun johdon, sitoutumista – ainakin määräajaksi.

Myös nurkkien siivoaminen korostuu myyntikunnon itsearvioissa. Toki on hyödyllistä, että liiketoiminta on selväpiirteistä, eikä yrityksen taseessa ole ylimääräistä, mutta usein esimerkiksi taseen siivoamisen ehtii vallan mainiosti tehdä yritysjärjestelyhankkeen yhteydessä.

”Ostajilla on kyky havaita ns. ruosteisen auton maalaaminen. Paras tilanne myyntikunnon suhteen on silloin kun 1) tulevaisuudennäkymä on hyvä ja 2) omistajilla on valmiutta sitoutua 1-3 vuoden siirtymäaikaan ja auttaa ostajaa varmistamaan myönteisen kehityksen. Myyntikunnon parantaminen vaatii aina todellisia toimenpiteitä, jotka vaativat aikaa ja panostuksia. Päätös näiden toimenpiteiden toteuttamisesta pitää perustua kokonaisarvioon, johon kuuluu myös ostajien tilanteen arviointi – joskus yritys on parhaassa myyntikunnossa sellaisenaan.”

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista

Kun haluat pohtia omistajan eri vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Yrityksen arvo nyt ja viiden vuoden kuluttua – Miksi tieto on tärkeä?

Yrityksen arvo on tulevien kassavirtojen nykyarvo. Siis kaikkien tulevien rahavirtojen summa korjattuna erilaisilla tulevaisuuteen liittyvillä riskitekijöillä. Omistajille arvo realisoituu vain joko osinkojen tai yritysjärjestelyjen kautta.

Yrityksen arvo ei kehity pelkästään omistajien ajatuksien ja toiveiden voimalla. Siihen, mikä yrityksen arvo on esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, vaikutetaan erilaisilla konkreettisilla arvonkasvun toimenpiteillä. Yritysarvo on siten hyvin kattava mittari, joka suorastaan pakottaa omistajia pohtimaan kaikkia yritystoiminnan eri osa-alueita. Samalla tulee käsiteltyä taloudellisen arvon lisäksi toiminnan yleiseen arvopohjaan liittyviä seikkoja.

Tieto yrityksen arvosta ja sen kehittymisestä auttaa valitsemaan sopivimman omistajatavoitteen viiden vaihtoehtoisen tavoitteen joukosta: 1) Pidä, 2) Pidä ja kehitä, 3) Liittoudu, 4) Kehitä ja myy tai 5) Myy.

Koska tulevien tuottojen näkymä riippuu aina tarkastelijasta, yrityksen arvo voi olla erilainen osinkomielessä ja myyntimielessä. Yrityskauppojen ja arvonkasvun ammattilaisten kanssa käytävät keskustelut selventävät sitä, mikä yrityksen arvo eri tilanteissa voisi olla ja kuinka ennusteen arvon kehittymisestä tulisi vaikuttaa tehtäviin valintoihin. 

”Vaikka omistajanakin tehdään monia päätöksiä tunnepohjalta, niin harvoin tiedosta on haittaa. Selkeä näkemys yrityksen nykyisestä arvosta, ja siitä kuinka se todellisuudessa kehittyy esimerkiksi mahdollista myyntiä varten, on äärimmäisen tärkeää. Tässä suhteessa törmäämme turhan usein virheellisiin päätelmiin ja niistä seuraaviin huonoihin päätöksiin.”

Lisää tietoa löydät julkaisemastamme oppaista:

 

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

 

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Omistajatavoite luo arvoa

Omistajatavoite tai -profiili antaa suunnan yritykselle. Tälle pohjalle luodaan sekä orgaaniset että epäorgaaniset arvoa kasvattavat toimet. On tärkeää ymmärtää mistä tullaan ja mihin ollaan menossa.

Omistajatavoite luo arvoa – Erkki Hietalahti, Nordic Growth (haastatteluun perustuva artikkeli Omistajuus -julkaisussa 11/2019, teksti Joonas Ranta ja kuva Juha Arvid Helminen)


Kasvollinen omistaja luo arvoa liiketoiminnalle määrittelemällä tavoitteensa omistajan roolissa. Kun yrityksellä ei ole vastaavia kasvoja, nousee omistajatavoitteen määrittely suureen arvoon. Pörssilistatuissa yrityksissä omistajatavoitteesta tuleekin omistajaprofiili, sillä hitaasti profiilin mukaiset omistajat syrjäyttävät ne, joiden profiiliin yrityksen suunta tai toiminta ei sovi.

Nordic Growth Oy:n partneri Erkki Hietalahden mukaan omistajatavoite on eri asia kuin liiketoimintatavoite.

– Liiketoiminnan tavoitteet määrittävät suunnan yrityksen operatiiviselle toiminnalle. Omistajatavoite viestii taas sitä, mitä omistajat yritystoiminnalta haluavat. Se on pelkkää liikevoittoa laajempi, omistajien tahtotilaa kuvaava käsite. Pääomasijoittajilla on selkeä omistajatavoite; tyypillisesti myynti muutaman vuoden voimakkaan kehitysjakson jälkeen. Perheyhtiössä omistajatavoite voi olla siirtää yhtiö seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin missä se oli saataessa.

Kun omistajilla on eri näkemyksiä, ei yrityksen tavoite välttämättä hahmotu. Tällöin hallitus jää usein miettimään tai toimii omistajien tavoitteista välittämättä. Hallituksen vastuulla on määritellä selkeä omistajatavoite, joka tarjoaa suuntaviivat tulevaisuuden toimille.

Kasvua yli kvartaalien

Pörssiyritysten toimintaa kritisoidaan ajoittain lyhytnäköisestä tekemisestä. Hietalahti kollegoineen tietää, että pitkäaikainen arvonluonti tulee muualta.

Vahva omistajatavoite toimii vastapainona lyhytaikaisten voittojen tavoittelulle. Se pitää sisällään omistajien tärkeänä pitämiään arvoja. Hietalahti tiedostaa, että myös kvartaalitason tapahtumien tarkkailulla on analyysityössä tärkeä rooli vahvistamassa pidemmän aikavälin tavoitteiden uskottavuutta.

– Pörssissä on suuri määrä vahvoja toimijoita, joiden omistajatavoitteet näkyvät pidemmän aikavälin arvonkasvuna ja korkeana arvostuksena, kun sijoittajat ovat vakuuttuneet toiminnan suunnasta.

Pääomasijoittamisessa raha ei ole tärkein arvonluoja. Omistajatavoitteet viestivät tahtotilan lisäksi yrityksen arvopohjasta. Yhtenä esimerkkinä pitkän aikavälin tavoitteista on kestävän kehityksen megatrendi.

Kasvu pohjautuu tiedolle

Yhtiön arvo, kasvu ja suunta koostuu orgaanisista sekä epäorgaanisista toimista. Orgaaninen kasvu on yrityksen liikevaihdon ja tuloksen nousua operatiivisen liiketoiminnan kautta. Epäorgaaniseen kasvuun lukeutuvat muun muassa omistajien tahtotilan mukaiset yritysostot ja muut yritysjärjestelyt.

Tavoitteellisen omistajuuden myötä yrityksellä on strategisia vaihtoehtoja saavuttaa tavoitteet. Joskus liiketoiminta ei enää sovi omistajien tavoitteisiin, jolloin se voisi olla arvokkaampi toisen omistajan hallussa. Vastaavasti voidaan joko kehittää tai ostaa uusia liiketoiminta-alueita ja tarkastella yhtiön rakennetta kassavirtojen kautta. Toisen liiketoiminnan kassavirtoja tai myyntituloja voidaan käyttää toisen liiketoiminnan kehittämiseen.

– Kasvu yrityskauppojen kautta on vain yksi työkalu muiden joukossa. Nykyisessä, vaatimattoman kasvun ja matalien korkojen ympäristössä se on usein paras vaihtoehto.

Nordic Growth on erikoistunut yritysjärjestelyihin sekä muihin investointipankkipalveluihin. Omistajayrittäjille Nordic Growth tarjoaa tarkoitukseen sopivaa Comset-palveluaan. Yrityksen vahva strateginen kokemus tulee kansainvälisistä yrityskaupoista ja pääomasijoittamisesta.

– Meillä jokaisessa toimeksiannossa on nimetty tiimi, johon kuuluu vähintään kolme ammattilaista. Näin saamme tarpeeksi syvällisen analyysin ja resursseja olla suoraan yhteydessä kaikkiin osapuoliin maasta ja paikasta riippumatta. Näin vältämme rikkinäisen puhelimen ilmiön, jossa informaatio muuttuu jopa virheelliseksi tiedon kulkiessa usean tahon läpi, Hietalahti kertoo.

– Syvällisellä toiminnan ja markkinoiden tuntemuksella luomme pohjan, jolle epäorgaaniset toimet rakentuvat. Jotta voimme auttaa yrityksiä tavoitteiden saavuttamisessa, tulee meidän analysoida yrityksen suunta. Tässä aikaa ja resursseja tulee käyttää liiketoiminnan suunnan ymmärtämiseen. Tuloksellista analyysiä tehdään kädet mullassa.

Haastattelu on luettavissa myös Omistajuus -julkaisussa 11/2019.

Erkki Hietalahti
Partner
040 578 4110

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

 

Vaihtoehtoina yrityksen myynti tai arvonkasvu

Omistajien vaihtoehtoisia tavoitteita yritystoiminnalle on 1) Pidä, 2) Pidä ja kehitä, 3) Liittoudu, 4) Kehitä ja myy tai 5) Myy.

Omistajan tuoton näkökulmasta kehittäminen tarkoittaa arvon kasvattamista joko vahvempaa osinkovirtaa tai korkeampaa myyntihintaa varten. Arvon kasvattaminen ei tarkoita ruosteisen auton maalaamista vaan arvoa rakennetaan todellisin toimenpitein. Niin ikään toimenpiteiden valinta usein eroaa tavoiteltaessa osinkoja tai yrityksen myyntiä. Haluttuihin tavoitteisiin pääseminen varmistetaan huolellisesti rakennetun arvonkasvuohjelmalla, joka vastaa kysymyksiin a) kuinka paljon arvoa on tarkoitus kasvattaa, b) kenelle eli osingonsaajalle vai myyntiä ajatellen ja c) missä ajassa?

Arvonkasvu on perusedellytys hyvälle yrityskansalaisuudelle sekä lisäarvon tuottamiselle yrityksen eri sidosryhmille. Toisaalta on selvää, että arvon kasvattaminen ei tapahdu itsestään ja sisältää aina riskejä, jotka omistajien täytyy olla valmiita ottamaan. Mikäli arvonkasvun edellyttämiä toimenpiteitä eikä riskejä olla valmiita ottamaan, ei myöskään myyntihinta pelkästään odottelemalla parane.

”Vapaassa yhteiskunnassa omistajat voivat tehdä yritystoiminnallaan aina oman tahtonsa mukaisesti. Ajoittain on kuitenkin hyvä pohtia, varmistetaanko yritystoiminnan paras mahdollinen arvonkehitys nykyomistuksessa? Mikäli myönteisen kehityksen varmistamiseksi tarvitaan leveämpiä hartioita, voi yritystoiminnan myyminen tai liittoutuminen olla paras vaihtoehto kaikkien sidosryhmien kannalta.”

Lisää tietoa löydät julkaisemastamme oppaista:

 

Erkki Hietalahti
Partner
+358 40 578 4110

 

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Katsaus – Pääomasijoittajien rooli yrityskauppamarkkinalla kasvanut

Tässä katsauksessa käsitellään 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana julkistettujen yrityskauppojen määrän kehitystä, joissa ostettava-/kohdeyritys on rekisteröity Pohjoismaihin. Mukana ovat kaikki julkistetut yrityskaupat, jolloin pienimmät julkistamattomat kaupat jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle. Fokus on enemmistökaupoissa.

Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana julkistettiin 544 Pohjoismaihin kohdistunutta yrityskauppaa, joka on vuodentakaiseen verrattuna 368 kappaletta vähemmän (-40 %).  Laskua oli jokaisen Pohjoismaan osalta, mutta selkeimmin Ruotsissa, jossa kauppojen määrä lähes puolittui 212 kappaleeseen. Tanskassa ja Norjassa laskua oli noin 30 ja 40 %:n verran. Suomeen kohdistuneet kaupat vähenivät noin seitsemälläkymmenellä 167 kappaleeseen (-30 %).

Kohdemaana Ruotsin osuus Pohjoismaiden yrityskaupoista on tyypillisesti ollut suuri, keskimäärin noin 45 %:n tienoilla vuosina 2016-2018. Suomen vastaava osuus on ollut noin 25 %, joka on tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden osalta noussut yli 30 prosenttiin. BKT-mittaria käyttäen Suomen asema Pohjoismaisten yrityskauppojen kohdemaana on korostunut edelleen. Suomen vuoden 2018 markkinahintainen bruttokansantuote oli muita Pohjoismaita selvästi pienempi, noin puolet Ruotsin, kaksi kolmasosaa Norjan ja 80 % Tanskan vastaavista. Suomeen kohdistuneet yritysjärjestelyt sen sijaan olivat noin 80 % Ruotsin, 240 % Norjan ja 160 % Tanskan kauppamääriin verrattuna. Suhteessa BKT:hen suomalaiset yritykset ovat olleet muita pohjoismaalaisia hanakammin ostokohteina.

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen määrät, kohdeyritys rekisteröity Suomeen tai muihin Pohjoismaihin (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Maailmanlaajuisesti yrityskauppoja toteutettiin ensimmäisen puolen vuoden aikana 15 876 kpl (-4 051, -20 %), josta Eurooppaan kohdistui 5 806 (-3 086, -35 %). Euroopan osuus kohdealueena globaaleista yrityskaupoista oli näin ollen 37 % ja Pohjoismaiden 3 %. Epävarmuuksia markkinoilla ovat aiheuttaneet etenkin Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota, sekä pitkään kypsynyt brexit-soppa. Myös makrotekijät vaikuttavat, kuten kehittyneiden talouksien hitaat kasvuennusteet ja Kiinan talouskasvun hiipuminen. Toisaalta matalat korot ja hyvä rahan saatavuus, ml. pääomasijoittajien varat, tukevat yrityskauppojen toteuttamista.

Kauppamäärien reilusta laskusta huolimatta Pohjoismaihin kohdistuneiden yrityskauppojen kokonaisarvo, lähes 23 mrd. euroa, oli lähellä edellisvuosien tasoa. Euromääräinen mittari on suuntaa antava, sillä suurimmat yksittäiset kaupat voivat aiheuttaa vuosien välillä huomattaviakin vaihteluita. Kappalemääräinen mittari on parempi indikaattori etenkin pk-yrityksiin kohdistuvasta yrityskauppa-aktiviteetista. Kuluvana vuonna rahamäärä on kuitenkin jakautunut hieman tasaisemmin. Viiden ja kymmenen suurimman kaupan osuudet kokonaisarvosta olivat 33 ja 56 %, verrattuna edellisvuoden 55 ja 70 %:iin (H1 2017 lähempänä kuluvan vuoden tasoa).

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen kokonaisarvot ja -määrät, kohdeyritys rekisteröity Suomeen tai muihin Pohjoismaihin (Zephyr, Bureau Van Dijk)

2019 ensimmäisen vuosipuoliskon suurin julkistettu kauppa oli laajakaistaverkkotoimija IP-Only AB:n omistuksen siirtyminen pääomasijoittaja EQT:n Mid Market ja Mid Market Europe rahastoilta Infrastructure rahastolle noin 1,8 mrd. euron hintaan.[1] EQT oli myyjän paikalla myös Pohjoismaiden toiseksi suurimmassa järjestelyssä, reilu 1,6 mrd. euroa, jossa pääomasijoittaja Thomas H. Lee Partners, L.P. osti portfolioonsa norjalaisen Autostore AS:n.[2] Suurimpien järjestelyiden joukossa oli myös monia muita pääomasijoittajien julkistamia yritysostoja.

Suurin transaktio, jossa oli suomalainen kohdeyritys, oli Telenorin huhtikuussa julkistama teleoperaattori DNA:n 54 prosentin enemmistöosuuden osto 1,5 mrd. euron kauppahintaan.[3] Sittemmin Telenor on hankkinut lähes kaikki DNA:n osakkeet.[4] Suurin suomalaisen yrityksen toteuttama järjestely, arvoltaan yli 1,3 mrd. euroa, oli IT-palvelutoimija Tiedon ja EVRY:n sulautumisilmoitus.[5] Yli 100 milj. euron yritysostoihin ylsivät myös Metso, Valmet ja Ramirent. Kohteina olivat kanadalaiset yritykset McCloskey International Ltd (liikuteltavien murskaus- ja seulontalaitteiden valmistaja)[6], Groupe Laperriere & Verreault Inc. (teknologian ja palveluiden toimittaja sellu- ja paperiteollisuudelle)[7] sekä ruotsalainen Stavdal AB (konevuokraus).[8] Reilu kaksi kuukautta Stavdal yrityskaupan jälkeen Ramirent itse toimi Loxam S.A.S.:n lähes 1 mrd. euron yritysostokohteena.[9]

Toimialat, joilla aktiviteetti kasvanut

Kohdeyrityksien toiminnan mukaan tarkasteltuna yritysostoja tehtiin 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla edellisvuoteen verrattuna vähemmän tai noin saman verran useimmilla toimialoilla. Pohjoismaisella tasolla poikkeuksia olivat mm. painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (+4 kpl), vuokraus ja leasingtoiminta (+4 kpl), lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus (+3 kpl), koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (+2 kpl), kalastus ja vesiviljely (+2 kpl) sekä kulttuuri- ja viihdetoiminta (+2 kpl). Suomen osalta usealla yllä olevista toimialoista transaktioiden määrä kasvoi, sekä tukkukaupassa (+4 kpl ml./pl. moottoriajoneuvot), paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa (+2 kpl).

Kuvio – Toimialat, joilla kasvua Pohjoismaihin kohdistuneissa yrityskaupoissa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Toimialat, joilla kasvua Suomeen kohdistuneissa yrityskaupoissa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Toimialat, joilla kasvua Suomeen kohdistuneissa yrityskaupoissa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Esimerkkejä yllä olevien toimialojen yrityskaupoista, joissa on suomalaisia osapuolia, ovat aiemmin mainitut Ramirentiin liittyvät Loxam ja Stavdal järjestelyt, pääomasijoittaja MB Rahastojen tapahtumatoimisto Tapauksen enemmistöosuuden osto, katsastustoimija E. Valjakka Oy:n myynti Autokatsastus Lappeenranta Oy:lle, Hartwallin kahvilaitteiden huoltoyhtiö Espresso Services Europe hankkiminen, sekä Arctechin Helsingin telakan liiketoiminnan myynti Algador Holdings Ltd:lle.

Painotoimialalla kaikissa Pohjoismaissa julkistetuissa kaupoissa osapuolina oli pelkästään suomalaisia toimijoita. PunaMusta hankki Satavisionin printtiliiketoiminnan ja SP-Painon liiketoiminta siirtyi Hämeen Kirjapainolle. Niukasti tämän katsauksen yllä olevien lukujen ulkopuolelle jäi PunaMustan emoyhtiö PunaMusta Media Oyj:n 1.7.2019 julkistama Hämeen Kirjapainon koko osakekannan osto 10 milj. euron kauppahintaan.[10] Hämeen Kirjapainon vuoden 2018 liikevaihto oli noin 11 milj. euroa (SP-Painon 3/2019 liikevaihto yli 3 milj. euroa). Digipuristuksessa olevassa painoliiketoiminnassa suurempien kokonaisuuksien hakemisen skaalaetuineen voi nähdä luontevana. Ostettujen yhtiöiden ja liiketoimien tuloskunto on pääosin ollut heikko – liikevoitto alle 5 % liikevaihdosta, tai negatiivinen (esim. SP-Paino Oy). Hämeen Kirjapainon tuloskunto sen sijaan oli hyvä (vuoden 2018 liikevoitto 14 % liikevaihdosta).

PunaMusta Media-konsernin vuoden 2018 liikevaihto oli noin 88 milj. euroa ja liikevoittoprosentti 0,8. Hämeen Kirjapaino-yritysoston jälkeen PunaMusta Media ilmoitti elokuussa käynnistävänsä yt-neuvottelut koskien PunaMusta, Erweko ja Faktor tytäryhtiöitä (kaikissa yhtiöissä edellisen tilikauden liikevoitto-% ollut heikko).[11] Suunnitelluilla toimilla PunaMusta Media hakee noin 2,5 milj. euron vuosittaisia säästöjä. Konsernin muita yhtiöitä pyritään näin ollen valjastamaan lähemmäksi Hämeen Kirjapainon saavuttamaa tuloskuntoa.

Vuoden 2018 H2 aikana painotoiminnassa nähtiin 11 kauppaa Pohjoismaissa, joista 7 oli suomalaisia kohdeyrityksiä. Vuodenvaihteen jälkeen selviää vuoden 2019 toisen puoliskon saldo.

Eniten laskeneet toimialat

Pohjoismaihin kohdistuneista yrityskaupoista suurinta laskua on nähty vähittäiskaupassa (-25 kpl, pl. moottoriajoneuvot), muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (-23 kpl), ohjelmistoissa ja siihen liittyvässä konsultoinnissa (-23 kpl), arkkitehti- ja insinööripalveluissa (-20 kpl), sekä tukkukaupassa (-20 kpl, pl. moottoriajoneuvot) jossa Suomen kehitys on eronnut muiden Pohjoismaiden kehityksestä.

Kuvio – Suurinta laskua Pohjoismaihin kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Suurinta laskua Pohjoismaihin kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Suurinta laskua Pohjoismaihin kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Suomessa hoivakohun runteleman sosiaalipalveluiden (ml. sosiaalihuollon avopalvelut) kauppamäärät putosivat yhteensä 18 kappaleen verran vuodentakaiseen verrattuna. Esimerkiksi Esperi Care ei 2019 tammikuun Syvälammen Palvelukodin oston jälkeen julkistanut yhtäkään kauppaa kesäkuun loppuun mennessä, verrattuna edellisvuoden neljään järjestelyyn (2017-2018 aikana Esperi Care julkisti yhteensä 16 yritysostoa sosiaalipalvelualalla). Attendo sen sijaan julkisti kolme kauppaa H1 2019 aikana.

Nähtäväksi jää miten kaavailtu 0,7:n hoitajamitoitus, jonka rahoitus ja resursointi on tosin vielä auki, sekä sote-uudistukset laajemmin vaikuttavat toimialan yrityskauppoihin pidemmällä aikavälillä.[12] Aktiivisuus kauppamäärien osalta vaikuttaisi kuitenkin olevan hiipumaan päin – tähän mennessä vuoden 2019 toisella puoliskolla Suomessa on julkistettu vain muutama järjestely terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla. Terveysalan suurimmat toimijat lähestyvät miljardin euron liikevaihtoa.[13]

Kuvio – Suurinta laskua Suomeen kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Suurinta laskua Suomeen kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuvio – Suurinta laskua Suomeen kohdistuneissa yrityskaupoissa toimialan mukaan (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Pohjoismaisten toimijoiden julkistamat yritysostot

Pohjoismaisten yhtiöiden julkistamat yritysostot vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla laskivat edellisvuoteen verrattuna 351 kappaleella 592:een (-37 %). Suomen osalta laskua oli 59 kappaleen verran 160:een (-27 %). Myös muissa Pohjoismaissa julkistetut yritysostot vähenivät vertailukauteen nähden, joskin lasku selittyy pääosin Ruotsiin rekisteröityjen toimijoiden noin kahdensadan kappaleen (-44 %) pienemmistä julkistusmääristä.

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen määrät, joissa ostava yritys toimii Suomessa tai muussa Pohjoismaassa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Kuten kohdeyrityksien tapauksessa, Ruotsin osuus Pohjoismaisten toimijoiden julkistamista yrityskaupoista on tyypillisesti ollut suuri, keskimäärin noin 50 %:n tienoilla vuosina 2016-2018. H1 2019 osalta osuus oli noin 44 % (262 kpl). Suomen osuus (27 %) on tässäkin kategoriassa Norjaa (12 %) ja Tanskaa (17 %) suurempi. Pohjoismaista Ruotsi on ollut selvästi netto-ostajan asemassa, vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon osalta 50 kpl verran. Tämä selittyy osaltaan sillä, että suuret kansainväliset konsernit toteuttavat osaksi yrityskauppoja Ruotsissa sijaitsevien Pohjoismaiden pääkonttoriensa kautta. Esimerkiksi, aiemmin esitetty Jin Jiang Internationalin Aplite Holdings AB:n kautta julkistettu Radisson Hospitality AB:n yritysosto. Kuten 2018, Suomi oli kuluvan vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden osalta Pohjoismaista suurin yrityksien nettomyyjä (-7 kpl). Norjalla nettomäärä oli nolla ja Tanskalla -4 kpl.

Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen kokonaisarvot ja -määrät, ostava yritys toimii Pohjoismaissa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Vuoden 2019 alkupuoliskon yrityskauppojen, joissa ostava yritys on rekisteröity Pohjoismaihin, kokonaisarvo jäi reippaasti vuodentakaisesta. 2017 kokonaisarvo ylittyi kuitenkin yli 7 mrd. eurolla. Suurin osa Pohjoismaisten toimijoiden tekemistä yritysostoista kohdistuu maan rajojen sisäpuolelle tai muuhun Pohjoismaahan. Pohjoismaiden ulkopuolelle kohdistuneista kaupoista suurin oli logistiikka-alan DSV:n ja Panalpinan välinen kauppa.[14] Muita vastaavia yli 300 milj. euroa ylittäviä transaktioita on esitetty alla.

Pääomasijoittajien merkitys kasvanut

Toisin kuin teollisten toimijoiden kohdalla, pääomasijoittajien Pohjoismaihin kohdistuneiden buyout-sijoituksien määrä oli 2019 ensimmäisellä puoliskolla lähellä edellisvuosien tasoa. Näin ollen pääomasijoittajien osuus, lähes 11 %, Pohjoismaihin kohdistuneista yritysjärjestelyistä on kasvanut selvästi. Pääomasijoittajien rooli on korostunut etenkin suurimmissa yrityskaupoissa. Kuten aiemmin esitetystä taulukosta selviää, Pohjoismaihin kohdistuneista ja arvoltaan yli 300 milj. euron transaktioista lähes puolessa (10 kpl) ostajana toimi pääomasijoittaja. Vallitsevassa taloustilanteessa pääomasijoittajien merkitys yrityskauppamarkkinalla tuskin vähenee, jota tukee tähän hetkeen ulottuvat H2 2019 aikana julkistetut yrityskaupat. Pääomasijoittajat ry:n mukaan vuonna 2018 kotimaisissa buyout-rahastoissa oli yli 1,7 mrd. euroa rahaa.[15] Yritysostotyyppiset buyout-sijoitukset suomalaisiin yrityksiin olivat arvoltaan yli 1,1 mrd. euroa.

 

LISÄÄ TIETOA YRITYSJÄRJESTELY- JA ARVONKASVUMAHDOLLISUUKSISTA

Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta liittyen Nordic Growthin tarjoamiin yrityskauppa- tai arvonkasvupalveluihin niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.

 

[1] EQT AB: https://www.eqtgroup.com/news/Press-Releases/2019/eqt-infrastructure-acquires-ip-only-the-leading-alternative-provider-of-fiber-based-data-communication-services-in-sweden/

[2] Business Wire, Inc.: https://www.businesswire.com/news/home/20190619005791/en/Thomas-H.-Lee-Partners-Announces-Acquisition-AutoStore

[3] Telenor ASA: https://www.telenor.com/media/press-release/telenor-to-acquire-majority-stake-in-the-finnish-telecom-operator-dna

[4] Telenor ASA: https://www.telenor.com/investors/ostotarjous-dna-oyjn-osakkeista/

[5] Tieto Oyj: https://campaigns.tieto.com/fi/tietoevry

[6] Metso Oyj: https://www.metso.com/fi/uutiset/2019/6/metso-kiihdyttaa-kasvuaan-kivenmurskausmarkkinoilla-ostamalla-mccloskeyn/

[7] Valmet Oyj: https://www.valmet.com/media/news/press-releases/2019/valmet-strengthens-its-stable-business-by-acquiring-glv-a-global-provider-of-technologies-and-services-to-the-pulp-and-paper-industry/

[8] Ramirent Oyj: https://www.ramirent.com/news/releases/ramirent-ostaa-stavdal-abn-ja-nousee-ruotsin-konevuokrausmarkkinan-johtavaksi-yhtiksi-2084736?locale=fi

[9] Ramirent Oyj: https://www.ramirent.com/news/releases/loxam-sas-julkistaa-ramirent-oyjn-hallituksen-suositteleman-julkisen-kteisostotarjouksen-kaikista-ramirent-oyjn-osakkeista-2113716?locale=fi

[10] Hämeen Kirjapaino Oy: https://www.hameenkp.fi/punamusta-media-osti-hameen-kirjapainon-yhteinen-palvelutarjonta-kasvaa/

[11] PunaMusta Media Oyj: https://www.punamustamedia.fi/punamusta-media-konserni-aloittaa-yt-neuvottelut/

[12] Yle: https://yle.fi/uutiset/3-11002755

[13] Alma Talent Oy: https://www.talouselama.fi/uutiset/talouselama-selvitti-terveysyhtiot-tekevat-jatti-investointeja-mutta-ala-on-harvalle-kultakaivos-ja-monet-kyntavat-tappiolla/1f506ee7-d1f3-476d-9400-515ee1effd68

[14] DSV A/S: https://www.fi.dsv.com/about-dsv/press/News/2019/04/Panalpina-and-DSV-agree-to-join-forces

[15] Pääomasijoittajat ry: https://paaomasijoittajat.fi/medialle/#tilastot

Myydä vai pitää yritys? – Kuinka teet päätöksen

Omistajatavoite on eri asia kuin liiketoimintatavoite. Liiketoiminnalle asetettavien tavoitteiden avulla johdetaan yrityksen toimintaa ja omistajatavoite määrittää sen, mitä omistajat yritystoiminnalta haluavat.

Miksi omistajatavoite pitäisi ylipäätään olla olemassa?

”Kun yritys on hyvässä kunnossa, se on samalla hyvä osingonmaksaja sekä arvokas myyntihinnaltaan” -ajatus sisältää vain osatotuuden. Usein vaarana on se, että kaiken optimoinnin tuloksena on ei minkään optimointi.

Omistajatavoitteen tulee olla selkeä siksi, että sen saavuttamiseen vaaditut toimenpiteet osataan valita oikein. Omistajatavoitteiden ero tulee ensisijaisesti näkyviin siinä, mitkä toimenpiteet vievät parhaiten kohti tavoitteen täyttymistä. Esimerkiksi arvon rakentaminen osingonsaajalle tapahtuu usein eri asioita painottaen kuin arvon rakentaminen potentiaaliselle ostajalle. Niin ikään yrityksen myyntiä tavoiteltaessa tarvitaan muutakin kuin ostajien odottelua.

”Omistajatkin ovat ihmisiä ja me ihmiset emme tunnetusti tee pelkästään järkeviä päätöksiä. Omistamisen tavoitteiden suhteen järkeily kuitenkin kannattaa. Aloita vaihtoehtojen läpikäynti tiedonhankinnalla – pyydä meidät käymään ja käydään läpi eri vaihtoehdot esimerkiksi myymisen, kehittämisen ja pitämisen välillä yhdessä. Teemme sen aina sitoumuksetta ja veloituksetta. Näin saat hyvän tietopohjan päätöksentekoa varten ja löydät itselle sopivimman ratkaisun omistajana.”

Lisää tietoa löydät Comset® -yrityskauppapalvelumme sivustolla julkaisemistamme oppaista:

 

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Yrityksen myynnin oikea ajoitus – on nyt!

Myyntiajatusten herätessä on yrityskaupan hyvän lopputuloksen kannalta tärkeää harkita myös sopivaa ajoitusta. Kokemuksemme mukaan yleisin virhe ajoitusta suunniteltaessa on se, että päätöstä ei tehdä ajoitukseen vaikuttavien osatekijöiden suhteen kokonaisarviona vaan keskittyen vain yhteen-kahteen osatekijään.

Yrityskaupan paras ajoitus löytyy kokonaisarviona näistä osatekijöistä:

  1. Omistajien tavoitteet – Mitkä ovat omistajien tavoitteet yritystoiminnalle? Ja mitkä olisivat ne ehdot, joilla oltaisiin valmiita tekemään kauppaa? Parhaat tulokset saadaan siten, että yrityskauppaprosessissa ostajille ei esitetä ehtoja, vaan omistajien tavoitteiden täyttyminen selvitetään hakemalla tarjouksia ennakkoon tunnistetuilta ostajakandidaateilta.
  1. Yrityksen liiketoiminnan näkymä tulevaisuuteen – Kehittyykö yrityksen toiminta toimialan kehitykseen verrattuna vahvemmin vai heikommin? Ollaanko yrityksen omalla ”huipulla” vai matkalla sinne? Muista, että matkalla huipulle kassavirran tulevaisuudennäkymät ovat aina paremmat kuin silloin kun huippu on jo saavutettu.
  1. Talouden yleinen tilanne ja näkymä tulevaisuuteen – Myönteinen talouden tilanne lisää yrityskauppa-aktiviteettiä. Alhainen korkotaso ja rahoituksen saatavuus ovat merkittävä tekijä yrityskauppojen toteutumiselle. Esimerkiksi viimeaikaiset talousennusteet ennustavat lähivuosille nykyistä hiljaisempaa yrityskauppa-aktiviteettiä.
  1. Mahdollisten ostajien tavoitteet – Kauppaan tarvitaan aina kaksi osapuolta. Ovatko mahdolliset tärkeät ostajakandidaatit aktiivisia ja sopiiko myytävän yrityksen toiminta ostajien toiveisiin ja tavoitteisiin?
  1. Yritysjärjestelyhankkeelle on varattava aikaa 2-4 vuotta – Itse kauppaprosessiin on syytä varata yksi vuosi ja kaupan jälkeen on syytä varautua noin vuoden siirtymäkauteen. Joissain tilanteissa hyvän kaupan aikaansaamiseksi myyjien kannalta voi olla järkevää varautua olemaan mukana toiminnassa kaupan jälkeen pidempäänkin, esimerkiksi kaksi-kolme vuotta.

 

”Vielä ei ole oikea hetki, pian yritys on arvokkaampi –lause on usein kuultu. Kannattaa kuitenkin muistaa, että näkymä tulevaisuuteen on tärkeämpi kuin menneet tulokset. Niin yrityksen kuin talouden yleisten tekijöiden suhteen. Esimerkiksi yrityskauppa-aktiviteetti on vielä korkealla tasolla. Avainkysymys on siis se, kuinka kauan uskoo tämän tilanteen jatkuvan?”

 

Jari Honko
Partner
+358 50 554 0343

 

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Mitä muut ajattelevat, jos myymme yrityksen?

Yrityksen myyminen on usein suuri muutos omistajille. Suuret muutokset herättävät aina erilaisia kysymyksiä ja jopa pelkoja. Tämä on inhimillistä ja koskettaa kaikkia yrityksen myyntiä harkitsevia omistajia.

Yleisimmät kysymykset liittyvät usein siihen, kuinka esimerkiksi muut sidosryhmät suhtautuvat yrityskauppaan. Mitä asiakkaat tai henkilökunta ajattelevat? Entä siinä tilanteessa, jos omistajat ovat kauppaa tavoiteltaessa aktiivinen osapuoli mutta kauppa ei toteudukaan? Pääsisikö helpommalla, jos vain odottelisi ostajan ilmestyvän?

On hyvä muistaa, että kaikkien osapuolten kannalta on aina parasta, että yritystoiminnan myönteistä arvonkehitystä ylläpidetään ja vahvistetaan jatkuvasti – ja jokaisen yritystoiminnan suhteen voi tulla tilanteita, jolloin tulevaisuus on parhaiten turvattu uuden omistajan käsissä.

Uutta omistajaa haettaessa yrityskauppaan liittyvät tunteet ja pelot kannattaa käsitellä ja huomioida. Toteutuneiden yrityskauppojen kautta kerääntynyt vertailutieto kuitenkin osoittaa, että yrityskauppoihin liittyvät päätökset kannattaa loppujen lopuksi perustaa rationaalisiin tekijöihin. Esimerkiksi passiivisuus tai väärä toimintatapa voivat johtaa siihen, että elämäntyö ei päädykään sopivimpiin käsiin, eikä kaupan lopputulos ole paras mahdollinen. Vastuullisuutta omistajana voi parhaiten osoittaa ottamalla aktiivisen otteen yritysjärjestelyasioissa.

”Yrityskauppatilanteeseen liittyviä tunteita ja pelkoja ei pidä sivuuttaa, vaan ne tulee nostaa keskusteluun ja käsitellä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että mahdolliset pelot ovat aina suurempia mörköjä omistajien ajatuksissa kuin ne todellisuudessa ovatkaan. Vastuullinen omistaja huomioi tunteet, mutta perustaa päätöksensä ensisijaisesti tietoon ja todisteisiin.”

Erkki Hietalahti
Partner
+358 40 578 4110

 

Kun haluat pohtia milloin ja miten kannatta aktivoitua ja päästä ostajien tutkaimeen, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä: