Isollekin yrityskaupalle voi järjestyä rahoitus

Varsinkin suhteellisen matalan kasvun aloilla yritysosto voi olla kustannustehokkain tapa kasvaa, sillä on vaikeaa ja aikaa vievää voittaa asiakkaat kilpailijalta sen sijaan, että asiakkaat siirtyvät yrityskaupalla. Yritysosto voidaan rahoittaa monella eri tavalla, joista esittelemme muutaman tyypillisimmän.

Orgaanisen kasvun rahoitus jakautuu usealle vuodelle, mutta yrityskaupassa rahoitus täytyy olla järjestetty kaupan tapahtuessa. Jokaiselle yritysostolle on olemassa parhaiten sopiva rahoitusmuoto riippuen ostajasta, myyjästä, yritysten taloudellisesta tilanteesta ja strategiasta, sekä kaupan rakenteesta. Nykyään yleiset earn out -tyyppiset kaupan rakenteet tarkoittavat automaattisesti sitä, että myyjä ottaa määräajaksi sovitun osan liiketoiminnallista riskiä ja rahoittaa yrityskauppaa sen ajan. Vasta sovitun ajan jälkeen tiedetään lopullinen kauppahinta ja viimeinen osa kauppahintaa tilitetään myyjälle. Usein yrityskaupoissa käytetään erilaisia yhdistelmiä alla esitellyistä tyypillisimmistä rahoitusmuodoista:

  1. Osto kassavaroilla
    Ostettavaa yritystä selvästi suurempi ostaja maksaa yrityskaupan usein suoraan kassasta. Tällöin yritysoston vaikutus ostavan yrityksen taseeseen on pieni, kun omaisuuserä vain muuttaa muotoa.
  2. Osto velaksi
    Usein ostavalla yrityksellä ei ole ylimääräisiä kassavaroja, josta yritysosto voitaisiin maksaa. Tällöin edullisin kaupan rahoituksen muoto on velka. Joissakin tapauksissa ostava yritys voi nostaa velkarahoitusta omalla taseella ja kassavirralla, mutta tyypillisintä on katsoa sekä ostajaa että ostettavaa yritystä yhdessä ja hakea kaupan rahoitusta perustuen yhteiseen kassavirtaan. Toinen vaihtoehto on käyttää reaalivakuuksia kuten kiinteistöjä, käyttöomaisuutta tai myyntisaatavia lainan vakuutena.
  3. Välirahoitus (mezzanine)
    Välirahoitus on rahoitusmuoto, jossa on sekä velan että oman pääoman piirteitä. Tyypillisesti välirahoitus on velkarahaa, johon koron lisäksi kuuluu osallistuminen oman pääoman tuottoon. Välirahoitusta käytetään nimensä mukaan täyttämään rahoitustarpeesta se osa, jota puhdas velkaraha ei kata.
  4. Myyjän rahoitus
    Earn out -rakenteen lisäksi tai sen sijaan myyjä voi rahoittaa yrityskauppaa sopimalla maksuajasta osalle kauppasummaa. Lisäksi esimerkiksi pääomasijoittajien hallinnoimat yhtiöt edellyttävät usein myyjää sijoittamaan osan kauppasummaa ostavan yhtiön osakkeisiin. Tämä osuus maksetaan takaisin vasta pääomasijoittajan myydessä yrityksen muutaman vuoden tähtäimellä.
  5. Osto omalla pääomalla
    Oman pääoman rahoitus on kaikkein kalleinta rahaa, joten sitä käytetään silloin kun velkarahoitus ei onnistu. Syitä voi olla useita, mutta tyypillisin on ostettavan yrityksen huono tai negatiivinen kassavirta, tai hyvin suuret vaihtelut kassavirrassa. Lupaavan start-upin sen paremmin kuin saneerausta vaativan yrityksen ostoon ei helposti löydy velkarahaa. Erikoistapaus on osto osakevaihdolla, joka varsinkin pörssinoteeratuilla yrityksillä on kätevä tapa kasvaa. Yleensä pörssinoteeratun yrityksen arvostustaso on korkeampi kuin yksityisen yrityksen, jolloin oman pääoman hintaa kompensoi kertoimien ero.

Yrityskauppojen velkarahoitus on pankeille kiinnostavaa, koska yleensä rahasummat ovat suhteellisen suuria, ja korko kiinnostavalla tasolla. Pankit pyrkivät tietenkin minimoimaan riskinsä, ja siksi ne käyvät tarkkaan läpi sekä ostettavan että ostavan yrityksen taseet ja suunnitelmat. Tyypillisesti kannattavan, kohtuullisen tasaista kassavirtaa tuottavan yrityksen ostoon saa lainaa noin kolme kertaa käyttökatteen verran, eli ostava yritys voisi kassavirralla maksaa lainan pois kolmessa vuodessa. Jokaisessa yrityskaupassa on omat erikoispiirteensä, jotka vaikuttavat lainan saantiin. Seuraavassa artikkelissa tulemme tarkastelemaan esimerkkien kautta vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja eri tilanteissa.

Erkki Hietalahti
Partner
040 578 4110

Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista

Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta liittyen Nordic Growthin tarjoamiin investointipankkipalveluihin niin voimme tavata ilman sitoumuksia.

Väärillä arvotusmenetelmillä voi olla kohtalokkaat seuraukset

Arvottaminen on hyvin vakiintunutta tiedettä, joka seisoo vankalla teoreettisella perustalla. Ei ole siis kyse monitulkintaisesta asiasta, jossa monet kilpailevat teoriat jylläisivät, vaan vakiintunut tiede, jonka toimivuudesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Pääperiaate on yksinkertainen: Minkä tahansa investoinnin arvo, oli kyseessä sitten projekti tai kokonainen yritys, on sen tuottamien nykyhetkeen diskontattujen vapaiden kassavirtojen summa. Englanniksi puhutaan ’Discounted cash flow model:sta, eli DCF:stä.

Käytäntö ei kuitenkaan heijasta vakiintunutta teoriaa. Yrityskentässä näkee käytettävän mitä erinäisimpiä tapoja ja malleja, joilla projekteja tai yrityksiä arvotetaan vapaiden kassavirtojen sijaan. Eikä se ole edes välttämättä huono asia. Ihminen toimii enimmäkseen heuristiikalla, eli nyrkkisäännöin, ja parhaimmillaan nyrkkisäännöt mahdollistavat nopeasti tehtävän arvioinnin. Useimmiten myös päädytään samaan lopputulokseen, kuin monimutkaisemmalla mallilla.

Ongelma onkin siinä, että erilaisissa heuristisissa malleissa tehdään rajuja yksinkertaistuksia. Yksinkertaistukset ovat ihan perusteltuja, niin kauan kun yksinkertaistetaan epärelevantteja asioita pois, jotta olennaiseen keskittyminen olisi helpompaa. Jos ymmärrystä ei kuitenkaan ole siitä, mitä milloinkin on yksinkertaistettu pois, kasvaa riski arvotettavan projektin luonteen poiketessa totutusta, että onkin nimenomaan yksinkertaistettu olennaisia asioita pois ja investointi menee reisille.

Takaisinmaksuaika johtaa helposti harhaan

Luultavasti vielä tänä päivänäkin käytetyin malli investointien arvottamiseen ja vertailuun on takaisinmaksuajan menetelmä. Sen idea on tehdä investointipäätös sen perusteella, kuinka nopeasti projektin vaatima alkuinvestointi on palautunut voittoina kokonaisuudessaan. Niin kauan kuin projektit tuottavat kohtuullisen tasaisesti tai vertailtavat projektit ovat pitoajoiltaan suurin piirtein samanpituisia, saattaa nyrkkisääntö usein johtaa oikeaan ratkaisuun. Kuitenkin aina kun nämä ennakkoehdot eivät täyty, kasvaa riski täydelliseen virheinvestointiin.

Kassavirtamenetelmä, sitä vastoin, toimii täysin riippumatta projektien pituuksien erosta, projektien riskitasojen eroista tai muista haasteista, joihin takaisinmaksumenetelmä kompastuu.

Sijoittamisen puolella takaisinmaksuaikamenetelmää vastaa P/E-luku (osakekohtaisen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen suhde) ja osinkotuottokerroin, joiden liiallinen tuijottaminen johtaa myös ongelmiin. Molemmissa perimmäinen ajatus on kuinka nopeasti sijoitus maksaa yksinkertaistetuin oletuksin itsensä takaisin. Näillä ja useilla muillakin tunnuslukukertoimilla on kuitenkin paikkansa sidosryhmien työkalupakissa.

Sijoittamisen tunnuslukukertoimet ovat köyhän miehen DCF

Moni ihan menestynytkin sijoittaja sivuuttaa arvottamisen ja keskittyy vertailemaan tunnuslukuja, joilla kylläkin on sijansa jokaisen sijoittajan ja analyytikon työkalupakissa. Kyseessä ei kuitenkaan silloin ole arvonmäärityksestä. Ehkä tunnetuin arvonmäärityksen guru tällä hetkellä, NYU Stern School of Business:in professori Aswath Damodaran, tekee tiukan jaon arvonmäärityksen ja hinnoittelun välillä. Arvonmääritys pitää hänen mukaansa aina sisällään vapaiden kassavirtojen arvioinnin ja diskonttaamisen, kun taas tunnuslukuanalyysi tulee kategorisoida hinnoittelumallien laajaan kirjoon.

Hinnoittelulla on kuitenkin paikkansa sijoittajan työkalupakissa esimerkiksi vertailtaessa alan toimijoita, tehtäessä karsintaa laajasta joukosta yrityksiä tarkemmin analysoitavien firmojen löytämiseksi tai karkean arvion saamiseksi yrityksen arvostustasosta, kun tarkemmalle analyysille ei ole mahdollisuutta. Hinnoittelussa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää tuntea arvottaminen perusteellisesti, koska viime kädessä kaikki toimivat tunnusluvut ovat pitkälle yksinkertaistettuja arvotusmalleja.

Esimerkiksi nykyisin ehkä käytetyimmän tunnusluvun: Yritysarvo/käyttökate (EV/EBITDA) voimme kääntää vakaan kasvun arvotusmalliin:

Jakamalla molemmat puolet käyttökatteella näemme kertoimeen vaikuttavat arvostusajurit:

Näin ollen sokea tunnusluvun tuijottaminen johtaa eittämättä harhateille. Tunnusluku onkin käyttökelpoinen vasta kun ymmärtää hyväksyttävät erot yrityksissä, jotka saattavat selittää tunnuslukujen eroja. EV/EBITDA-luvun kohdalla todellisia ajureita ovat erot pääoman kustannuksissa, erot kasvuvauhdissa ja paljonko kasvu vaatii pääomaa (ja veroasteen erot, jos firmat ovat eri maissa). ”Matalin EV/EBITDA firma salkkuun” ei siis juuri koskaan ole yksinään toimiva sääntö sijoittajalle, vaan olisi lisäksi saatava matala pääomakustannus ja korkea kasvu rahoitettuna mahdollisimman matalalla jälleensijoitusasteella.

Lopulta tunnuslukujen käytössä onkin aina kyse jonkinlaisesta köyhän miehen arvotusmallista, joka kuitenkin vaatii perusteellisen ymmärryksen arvottamisesta, etteivät ne aja surkeisiin sijoituksiin. Kaikkien muidenkin hyvien vertailulukujen kohdalla pätee sama totuus; ne ovat karkeita yksinkertaistuksia ja niiden käyttämistä kannattaisi välttää kokonaan, ellei omaa perustavanlaatuista käsitystä siitä, mitkä tekijät kulloinkin on yksinkertaistettu mallista pois.

Lopulta turvallisinta onkin käyttää arvonmääritystä ensisijaisesti ja pitää hinnoittelumalleja vain tukena.

Pankitkin käyttävät kassavirtojen ennustamista, vakuudet ovat toissijaisia

Monella omistajalla on edelleen kuvitelma, että pankkilainaan vaikuttavia asioita ovat ainoastaan reaalivakuudet ja mystinen neuvottelutaito, joka selittää eroja eri lainamäärissä suhteessa vakuusarvoon. Käsityksellä olikin aikanaan perää säännellymmän pankkisektorin aikoihin, mutta nykypäivänä asia ei ole näin yksioikoinen.

Edelleen pankit vaativat vakuuksia ja pankkitoimintaa myös säännellään rajusti sen suhteen paljonko riskiä voi ottaa. Tietyssä määrin pankit joutuvat edelleen laittamaan ylisuurta painoarvoa vakuuksille sääntelyn takia. Vakuuksilla onkin selvä sijansa kaikessa lainanannossa, pois lukien kulutusluotot, saahan vakuudet realisoimalla ongelmatilanteessakin jotain takaisin. Asiakkaan konkurssi on kuitenkin pankille aina huonoa bisnestä, oli vakuudet mitkä tahansa. Vakuuksien varaan ei siis pankkitoimintaa voi perustaa.

Tosiasiassa pankeille ensisijaista on saada rahat takaisin korkoina ja takaisinmaksuerinä ajallaan. Takaisinmaksukyvyn arvioimiseksi vakuudet eivät paljoa auta, vaan jälleen tarvitaan tulevien kassavirtojen arvioimista. Toisin kuin monesti kuvitellaan, eivät erot lainansaantikyvyssä yritysten välillä johdu neuvottelutaidoista, vaan ensisijainen selittävä tekijä on suunnitelmien uskottavuus.

Monen hyvän yrityksen potentiaali nostaa lainapääomaa onkin paljon kuviteltua parempi, jos pankille vain osattaisiin esittää uskottava suunnitelma takaisinmaksusta. Parhaimmillaan suunnitelma pitää sisällään seikkaperäisen selvityksen tulevista vapaista kassavirroista.

Kassavirroilla arvottaminen on omistajalle lyömätön monitoimityökalu

Oli sitten kyse projektin valinnasta usean vaihtoehdon välillä, projektin arvottamisesta, koko yrityksen arvottamisesta tai lainan saannin mahdollistamisesta on tulevien kassavirtojen arvioimisella selkeät edut vaihtoehtoihin nähden. Toisaalta monesti saatetaan karttaa kassavirta-analyysiä sen haittapuolien takia: Ne eivät ole asiaan vihkiytymättömälle helppoja ymmärtää, ja kunnollisen kassavirtamallin rakentaminen on kohtuullisen työlästä ja aikaa vievää. Usein kassavirtojen arvioimisesta olisi kuitenkin selkeää liiketoiminnallista hyötyä kustannusten lopulta ollessa mitättömät saatavaan potentiaaliseen hyötyyn nähden, kun virheinvestointi jää tekemättä tai onnistutaan saamaan kasvun turvaava pankkilaina.

Lopulta kyse ei ole edes pelkistä kassavirroista. Tässä maailmassa aidon ymmärryksen, menestymisen tai aidosti uuden löytämisen edellytyksenä on enenevissä määrin se, että asiat ymmärretään niiden perustavanlaatuisimmista tekijöistä lähtien. Suositan siis fundamenteista lähtevää ajattelua yritysrahoituksen ulkopuolellakin.

Saul Schubak
Manager

Kun haluat pohtia yrityksen arvonkasvua ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Vapaiden kassavirtojen mallinnus tuo näkyvyyttä yrityksen toimintakenttään

Tulevaisuuden vapaan kassavirran mallintaminen on tärkeä ja hyödyllinen työkalu. Artikkelissa käsitellään vapaan kassavirran hyötyjä normaalissa liiketoimintaympäristössä sekä nykyisen poikkeuksellisen markkinatilanteen aikana.

Kaikki tuloksen ja taseen erät eivät ole syntyneet tasavertaiseksi. Tämän takia on luotu vapaan kassavirran laskelma, joka keskittyy yrityksen operatiivisen liiketoiminnan sekä sen pakollisen investointitarpeen identifioimiseen. Vapaata kassavirtaa käytetään omistajien käytettävissä olevien varojen todentamiseen, sekä lainojen lyhentämiseen. Vapaan kassavirran mallintaminen eroaa perinteisestä kirjanpidon kassalaskelmasta. Kirjanpidon kassavirtalaskelma jaottelee eriä tyypin mukaan ja jaottelee ne liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin. Vapaassa kassavirrassa päämäärä on eri. Siinä selvitetään yrityksen tai segmentin todellinen kannattavuus ottamatta kantaa, miten liiketoiminta on rahoitettu. Vapaan kassavirran mallintaminen on siis mittari liiketoiminnan kyvystä maksaa osinkoja tai kannatella velkaa. Tämän vapaana käytettävissä olevan kassavirran todentaminen parantaa näkyvyyttä yrityksen kykyyn ennakoida ja suunnitella miten tulevaisuuden velan takaisinmaksuista ja tarvittavista investoinneista selvitään.  Vain tuloslaskelmaa ja pankkitiliä seuraamalla jää usein käyttöpääoman tarve sekä investointien vaikutus vähemmälle huomiolle ja yrityksen todellinen rahallinen tilanne epäselvemmäksi.

Vapaan kassavirran mallintaminen terävöittää operatiivisen johdon ymmärrystä liiketoiminnan suorituskyvystä ja riskeistä eri tilanteissa, kun mallintaminen perustuu vaihtoehtoisille skenaarioille markkinoiden kehityksestä. Tuloksena varovainen, todennäköinen ja optimistinen skenaario. Skenaarion muuntamiseksi kassavirraksi syntyy suuri joukko yksityiskohtaisia oletuksia ja ajureita, jotka syötetään kassavirtamalliin. Vapaan kassavirran suunnan mallintaminen eri skenaarioin vaatii loogisen ajatteluketjun laatimista yrityksen resursseista ja toimintakentästä, sekä haasteelliseen kysymykseen vastaamista: mikä on tänään tulevaisuutta, mutta huomenna todellisuutta.

Skenaariotyökalulla luodut todennäköisyydet eri liikevaihdon kehityssuunnille ja miten ne vaikuttavat euroissa bruttotulokseen, käyttökatteeseen ja liikevoittoon avustavat break-even liikevaihdon määrittämistä poikkeuksellisissa markkinaolosuhteissa ja niin ikään edesauttaa yrityksen käsitystä niistä resursseista, joita voidaan turvallisesti käyttää ja mihin tulonmenetysriskeihin minäkin kuukautena tulee jatkossa kiinnittää huomiota tarkemmin. Mahdollisimman tarkka sekä perusteltu kassavirtalaskelma avustaa yrityksiä kriisissä navigointiin.

Taloudellisesti haastavammissa tilanteissa vapaan kassavirran hyöty siirtyy yritysarvon ja eri laajentumisvaihtoehtojen nykyarvon tarkastelusta itse liiketoiminnan operatiivisen pyörittämisen skenaariotyökaluksi. Voidaan tehdä joko kuukausittaisia, kvartaali tai vuosittaisia laskelmia vapaalle kassavirralle. Limittämällä tähän eri skenaarioita saadaan tietoon, miten saamisien saapumisajankohta sekä lyhytaikaisten velkojen takaisinmaksu odotetusta poikkeavasti tulisi vaikuttamaan yrityksen kassaan eri kuukausina. Käyttöpääomassa voidaan huomioida miten osan tai kaiken saamisen siirtyminen asiakkaan maksuvaikeuden takia vaikuttaa omaan kassatilanteeseen. Markkinatilanteessa, jossa käteinen on kuningas, vapaan kassavirran mallinnuksella voidaan määrittää alueita, joista rahaa voidaan irrottaa kassaan ja sen kautta saadaan tarkin kuva siitä, kuinka kauan yrityksen tase ja sisään tulevat rahavirrat edesauttavat yritystä yli poikkeuksellisesta markkinatilanteesta.

Käytännössä kassavirtaa mallinnetaan luomalla näkemys yrityksen liikevaihdon kehityksestä sekä odotetuista liiketoiminnan kustannuksista. Kantaa joudutaan ottamaan myös vuosittaisiin korvausinvestointeihin, ja yrityksen mahdollisiin kasvuinvestointeihin. Näiden lisäksi tulee selvittää yrityksen verotusaste sekä käyttöpääoman tarvetta tulevaisuudessa normaalin liiketoiminnan pyörittämiseen.

Saamisien kierto ja muut käyttöpääoman erät jäävät usein vähemmälle huomiolle tuloslaskelmassa ja kirjanpidon kassavirrassa vaikkakin ne saattavat olla merkittävä etu tai riski yrityksen liiketoiminnan rahavirroille. Esimerkiksi taloudellisen shokin aikana laskeva liikevaihto voi vapauttaa varoja käyttöpääomasta, ja siten helpottaa kassatilannetta. Vapaata kassavirtaa mallintamalla saadaan tarkin kuva siitä, miten käyttöpääoman muutokset vaikuttavat yrityksen toimintaan. Käyttöpääoman rakenne riippuu liiketoimintamallista, joten vaikutukset ovat yksilöllisiä. Lisäksi markkinahäiriö voi muuttaa esimerkiksi asiakkaiden maksukäyttäytymistä, jolloin käyttöpääomaan sitoutuneet varat voivat kasvaa normaaliin verrattuna paljonkin. Taloudellisesti vaikeina aikoina voidaan myös identifioida niitä eriä joista voidaan vapauttaa rahaa muuttamalla käyttöpääoman tasoja.

Kassavirtamalli ei ole historiaan perustuvien taloustietojen lineaarinen ekstrapolointi eteenpäin muutamalla kuukaudella tai vuodella. Arvauksien tai historiallisien keskiarvojen sijaan nämä oletukset tulisi perustua aiemmin mainittuun loogisen ajatusketjun perusteltuihin oletuksiin ja tuloksiin.

Loogisen päättelyn ja eri oletusten tuloksena muodostuu yrityksen varovainen ja positiivinen skenaario sekä todennäköisin kehityssuunta. Operatiivinen johto voi käyttää tätä tietoa määrittääkseen tavoiteltavan kehityssuunnan ja esimerkiksi tarvittavan velan määrän. Tämän taloudellisen kehityksen vektorin suunnan ymmärtämällä voidaan ripeämmin identifioida ne toimet, jotka ovat kustannuksiltaan liian suuret tai riskipitoiset ja joiden nykyarvo ei toteuta yrityksen tavoitteita. Vapaan kassavirran mallintaminen edesauttaa siis yrityksen kykyä kysyä ”mitä jos” kysymyksiä. Kun yritys paremmin ymmärtää negatiivisimman ja positiivisimman kehityssuuntansa, voi se tarkemmin tähdätä strategiansa näiden rajoitteiden sisään.

Vapaata kassavirtaa voidaan hyödyntää muutenkin kuin nykyliiketoiminnan tarkasteluun. Markkinaosuuden kasvattamisen strategioissa tulisi selvittää miten se toteutettaisiin maksimoimalla nykyarvo. Toimialan dynamiikkaa tarkastelemalla saadaan selville onko markkinaosuuden kasvattaminen parhaiten toteutettavissa kustannusjohtajuudella, markkinaosuuden ostamisella yrityskaupoin tai kohdistamalla resursseja myynnin ja markkinoinnin tuomaan liikevaihdon kasvuun. Puhtaasti euroissa mitattuna näihin kysymyksiin vastaaminen joidenkin yritysten osalta voi olla jopa yksinkertaista, mutta vasta kun investoinnin vaihtoehtoiskustannuksiin, eurojen ajoitukseen sekä siihen liittyvä tuottovaatimus on laskettu, saadaan nykyarvoja tarkastelemalla selville parhaat ja tuottavimmat keinot edetä liiketoiminnassa. Tarkalla vapaan kassavirran laskelmalla, jossa eri vaihtoehtojen kassavirrat diskontataan oikein, voidaan verrata esimerkiksi orgaanisen kasvun strategian nykyarvoa verrattuna saman liikevaihdon saavuttamiseen yritysostoin. Laskemalla kaikkien muiden toteutettavissa olevien vaihtoehtojen nykyarvo saadaan myös tietoon, jos yrityksen olisi syytä jättää toteuttamatta laajentumishaaveet yhdellä toimialalla ja siirtää resursseja toiseen paremman nykyarvon omaavaan segmenttiin. Näihinkin tarkoituksiin vapaa kassavirta on tärkein työkalu.

Seuraavassa artikkelissamme tarkastelemme rahoittajien roolia ja yritysarvoa omistajan näkökulmasta ja miten nämä sidosryhmät käyttävät vapaata kassavirtaa yrityksien arvioimiseen.

Henri Rosenberg
Associate

Kun haluat pohtia yrityksen arvonkasvua ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Pääomasijoittamisen strateginen salaisuus

Myös muut kuin pääomasijoittajat voivat hyötyä heidän tavastaan rakentaa kohdeyrityksien arvoa. Luin Harvard Business Reviewin artikkelin, joka on julkaistu jo 2007, mutta joka on yhä ajankohtainen. Se tukee hyvin Nordic Growthin linjaa aktiivisen omistajan roolista ja sen tärkeydestä.

Artikkelissa kirjoittajat Felix Barber ja Michael Gould selittävät pääomasijoittajien hyviä sijoitustuottoja hieman eri näkökulmasta kuin yleensä. Tavallisimmin esitetyt selitykset pääomasijoittajien hyville tuotoille ovat:

  • insentiivit sekä sijoitusjohtajille että operatiiviselle johdolle,
  • velkavivun käyttö, ja
  • tiukka fokus kassavirtaan ja katteisiin.

Barberin ja Gouldin mielestä tärkein syy hyville tuotoille on strategia ostaa yrityksiä myytäväksi. Tällöin oston jälkeen tehtävät tehostamiset tuovat ehkä kolmeksi vuodeksi kahdenkymmenen viiden prosentin tuoton, jonka jälkeen tuottotaso putoaa ehkä kahteentoista prosenttiin. Pääomasijoittaja realisoi kolmen vuoden hyvän tuoton, kun taas teollinen ostaja pitää ostetun yrityksen, jolloin pitkällä tähtäyksellä tuottoprosentti lähestyy kahtatoista. Heidän ajatuksensa on, että myös muiden kuin pääomasijoittajien kannattaa olla valmiita myymään liiketoiminta, ellei siihen enää pystytä tuomaan uusia arvoa kasvattavia muutoksia. Tietenkin toiminta, jossa on synergiaetuja muiden toimintojen kanssa kannattaa pitää, mutta silloinkin voi olla syytä lähestyä yrityksen liiketoimintaa portfolioajattelun kautta ja analysoida onko se kokonaisuudessaan toimintaa, jossa omistajalla ja johdolla on sille lisäarvoa annettavana. Pääomasijoittajia arvostellaan toisinaan siitä, että he myyvät yrityksen toiselle pääomasijoittajalle, mutta syy voi olla juuri tämä. Ensimmäinen pääomasijoittaja teki ne asiat yrityksessä, jotka toivat haetut lisätuotot, mutta toisella pääomasijoittajalla voi olla muut asiat mielessä tuoton parantamiseksi. Samoin toisella teollisella toimijalla voi olla paremmat suunnitelmat liiketoiminnan osalta, ja siksi se on heille arvokkaampi kuin nykyiselle omistajalle.

Barber ja Gould käsittelevät artikkelissaan pääomasijoittajien yritysostojen painopisteen siirtymistä isojen pörssiyritysten osista koko pörssinoteerattuihin yhtiöihin. Tämä siis vuonna 2007. Suomessa noteerattujen yhtiöiden ostaminen on vielä tänäänkin harvinaista niin pääomasijoittajille kuin muillekin yhtiöille, mutta kannattavan oston perusedellytykset ovat markkinoilla olemassa. Koska pääomasijoittaja hakee muutaman vuoden omistusperiodia, niin arvonkasvun perusteet täytyy olla olemassa jo ostovaiheessa. Arvonkasvu tarkoittaa aina tulevaisuuden kassavirtojen nostamista uudelle tasolle, ja hyvistä tuotoista päätellen pääomasijoittajat ovat onnistuneet hyvin strategiassaan. Voisi päätellä, että Suomessa on vielä mahdollisuus ansaita yli markkinatuottojen käyttämällä pääomasijoittajien strategiaa soveltuvin osin myös muissa yhtiöissä.

 

Erkki Hietalahti
Partner
040 578 4110

 

Kun haluat pohtia yrityksen arvonkasvua ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Tee näin, kun tavoitteena on yrityksen myynti 5 vuoden kuluessa

Kun omistajatavoitteena on toteuttaa yritysjärjestely mieluummin 0-5 vuoden kuin 5-10 vuoden aikaikkunassa, on erityisen tärkeää pysähtyä pohtimaan asiaa tarkemmin juuri nyt.

Yrityskaupan paras ajoitus löytyy kokonaisarviona näistä osatekijöistä:

  1. Omistajien tavoitteet – Mitkä ovat omistajien tavoitteet yritystoiminnalle? Ja mitkä olisivat ne ehdot, joilla oltaisiin valmiita tekemään kauppaa? Parhaat tulokset saadaan siten, että yrityskauppaprosessissa ostajille ei esitetä ehtoja, vaan ne selvitetään hakemalla tarjouksia ennakkoon tunnistetuilta ostajakandidaateilta.
  1. Yrityksen liiketoiminnan näkymä tulevaisuuteen – Kehittyykö yrityksen toiminta toimialan kehitykseen verrattuna vahvemmin vai heikommin? Ollaanko yrityksen omalla ”huipulla” vai matkalla sinne? Muista, että matkalla huipulle kassavirran tulevaisuudennäkymät ovat aina paremmat kuin silloin kun huippu on jo saavutettu.
  1. Talouden yleinen tilanne ja näkymä tulevaisuuteen – Myönteinen talouden tilanne lisää yrityskauppa-aktiviteettiä. Alhainen korkotaso ja rahoituksen saatavuus ovat merkittävä tekijä yrityskauppojen toteutumiselle. Esimerkiksi viimeaikaiset talousennusteet ennustavat lähivuosille nykyistä hiljaisempaa yrityskauppa-aktiviteettiä.
  1. Mahdollisten ostajien tavoitteet – Kauppaan tarvitaan aina kaksi osapuolta. Ovatko mahdolliset tärkeät ostajakandidaatit aktiivisia ja sopiiko myytävän yrityksen toiminta ostajien toiveisiin ja tavoitteisiin?
  1. Yritysjärjestelyhankkeelle on varattava aikaa 2-4 vuotta – Itse kauppaprosessiin on syytä varata yksi vuosi ja kaupan jälkeen on syytä varautua noin vuoden siirtymäkauteen. Joissain tilanteissa hyvän kaupan aikaansaamiseksi myyjien kannalta voi olla järkevää varautua olemaan mukana toiminnassa kaupan jälkeen pidempäänkin, esimerkiksi kaksi-kolme vuotta.

 

”Vielä ei ole oikea hetki, pian yritys on arvokkaampi –lause on usein kuultu. Kannattaa kuitenkin muistaa, että näkymä tulevaisuuteen on tärkeämpi kuin menneet tulokset. Niin yrityksen kuin talouden yleisten tekijöiden suhteen. Esimerkiksi yrityskauppa-aktiviteetti on edelleen korkealla tasolla. Avainkysymys on siis se, kuinka kauan uskoo tämän tilanteen jatkuvan?”

 

Lisää tietoa löydät julkaisuistamme:

 

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

 

Kun haluat pohtia omistajan eri vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Kuusi tärkeää asiaa yritysjärjestelyä harkitsevalle omistajalle

Yritysjärjestely on usein ainutkertainen tapahtuma ja kaupan halutaan toteutuvan parhain mahdollisin ehdoin – niin taloudellisesti kuin muutenkin. Tässä artikkelissa on kiteytetty kuusi tärkeää asiaa yritysjärjestelyä harkitsevan omistajan pohdittavaksi.

Kuten minkä tahansa kaupan, yrityskaupan onnistuminen edellyttää aktiivista otetta, eikä odottelu riitä hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Tämä on tärkeää silloin kun kaupalle asetetaan vaatimuksia ja halutaan löytää omien tavoitteiden mukaiset ehdot.

Aktiivista vaihetta edeltää omistajien harkinta, jonka aikana käydään läpi nämä hyvän lopputuloksen taustalla olevat perusasiat:

  1. Selkeät tavoitteet lähtökohtana – Mitkä olisivat ne ehdot, joilla oltaisiin valmiita tekemään kauppaa? Huomaa, että tavoitteita tarvitaan vain yritysjärjestelyhankkeen edellytysten ja mahdollisuuksien arviointiin. Ostajille ei saa esittää hintalappua, vaan omistajien tavoitteiden täyttyminen selvitetään hakemalla tarjouksia ennakkoon tunnistetuilta ostajakandidaateilta.
  1. Henkinen valmius – Onko omistajilla valmius tehdä kauppaa, kun pöydällä on asetetut tavoitteet täyttävä järjestely. Kaikkien päätöksentekoon liittyvien näkökulmien käsittely on tärkeää – myös mahdollisten pelkojen. Tätä aihepiiriä on käsitelty artikkelissamme ”Mitä muut ajattelevat, jos myymme yrityksen?”, artikkelin löydät kokonaisuudessaan tästä.
  1. Ajoituksen valinta – Myynneissä oikeaa ajoitusta ei katsota kalenterista vaan toimitaan silloin kun ostajien odotukset ovat korkeimmillaan. Kokonaisharkinta kaikkien osatekijöiden suhteen: Omistajien tavoitteet, toimialan ja talouden yleinen tilanne, myytävän yrityksen tilanne, ostajien tilanne ja hankkeen vaatima 1-4 vuoden aikataulu. Ajoituksesta olemme julkaisseet erillisen artikkelin ”Yrityksen myynnin oikea ajoitus”, voit lukea artikkelin tästä.
  1. Vaihtoehtojen selvittäminen – Kuinka haetaan tarjouksia useammalta mahdolliselta ostajalta, myös kansainvälisesti? Kuinka tarjousten haku toteutetaan hienovaraisesti? Oikein valittu toimintatapa auttaa löytämään ostajia, joilla voi olla jopa etukäteen todennäköisimpinä pidettyjä ostajia suurempi intressi omistajien toivomusten mukaisen kaupan toteuttamiseen.
  1. Arvon osoittaminen ostajille – Ostajat ostavat aina tulevaisuutta ja siksi yrityksen arvo on erilainen jokaiselle ostajalle. Näin on tärkeää varmistaa uskottava ja todisteellinen arvon osoittaminen kullekin ostajalle ymmärrettävällä tavalla. Tämä vaatii syvää ymmärrystä yrityksen ja toimialan lisäksi järjestelyosapuolien intresseistä. Tarvitaan järjestelmällistä työtä, erilaisten työkalujen käyttöä sekä osaamista tehtäessä perusteltujen johtopäätöksiä, joita hyödynnetään yrityskaupan eri vaiheissa.
  1. Tarkoituksenmukaisen toimintatavan valinta – Yritysjärjestelyhanke vaatii resursseja, joita on pystyttävä varaamaan riittävästi. Toimintatavan valinnan perusteena tulee olla se, kuinka parhaiten kyetään osoittamaan arvo kullekin vaihtoehtoiselle ostajalle siten, että samanaikaisesti ylläpidetään liiketoiminnan myönteistä kehitystä.

 

”Toimintatavan valinta on tärkeä päätös omistajalta. Vaihtoehtoja on passiivisesta odottelusta proaktiiviseen yrityskauppaprosessiin. Tärkeimpänä valintakriteerinä tulisi olla se, mikä on sopivin tapa osoittaa yrityksessä oleva arvo vaihtoehtoisille ostajille – ostajien kansallisuudesta riippumatta. Kannattaa myös muistaa, että oikein valittu toimintatapa myös auttaa löytämään ostajia, joilla voi olla jopa etukäteen todennäköisimpinä pidettyjä ostajia suurempi intressi omistajien toiveiden mukaisen kaupan toteuttamiseen.”

 

Lisää tietoa löydät esimerkiksi näistä julkaisuistamme:

 

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

 

Kun haluat pohtia omistajan eri vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Asiakkaat ovat yrityksen arvon perusta

Me fokusoimme yrityksen arvoon, koska arvokas yritys on hyvä yrityskansalainen, joka tuottaa arvoa sekä omistajille, asiakkaille että työntekijöille.

Yrityksen arvo on sen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvo, ja asiakkaat tuovat ne kassavirrat. Usein sekoitetaan asiakkailta tuleva nykykassavirta ja asiakaskannan arvo. Yritys voi nostaa tuotteiden tai palveluiden hinnan korkeammaksi kuin niiden arvo on asiakkaalle. Tällöin lyhyen tähtäimen kannattavuus voi olla todella hyvä, mutta asiakaskannan arvo on tuhottu. Mitä pidempiaikaisempia ja lojaalimpia asiakkaat ovat sitä korkeampi on asiakaskannan arvo. Asiakasperusteinen yrityksen arvonmääritys (CBCV) on uusi tapa laskea yrityksen arvo, joka korostaa eri komponenttien osuutta asiakaskannan arvosta. CBCV:n laskennassa peruskomponentit ovat:

  1. Asiakkaan ostovolyymi
  2. Myyntikate
  3. Asiakkuuden odotettu elinikä
  4. Vanhojen asiakkaiden määrä
  5. Uusien asiakkaiden määrä
  6. Uusien asiakkaiden hankkimiskustannukset

Tarkempaa tietoa yrityksen arvon laskennasta CBCV:n avulla löytyy metodin kehittäneiden tutkijoiden Daniel McCarthy ja Peter Fader julkaisusta osoitteessa: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3040422

Kaiken tämän tiedon kerääminen ja prosessointi kuulostaa melkoiselta työltä, mutta yksinkertaisen esimerkin kautta siihen tulee toivottavasti selvyyttä. Sanotaan että meillä on yritys, joka on toiminut neljä vuotta. Tarjoamme palvelua, joka maksaa tuhat euroa per vuosi, ja ensimmäisenä vuotena saimme tuhat asiakasta. Oletetaan myös, että puolet asiakkaista eivät jatka ensimmäisen vuoden jälkeen, mutta loput jäävät pitkäaikaisiksi asiakkaiksi. Toisena vuotena saimme kaksituhatta asiakasta, kolmantena kolme tuhatta ja neljäntenä neljä tuhatta. Liikevaihto toisena vuotena oli 2,5 miljoonaa ja kolmantena vuotena 4,5 miljoonaa. Vuotena neljä meillä on 7.000 asiakasta, jotka tuovat liikevaihtoa 7.000.000 euroa. Paljonko voimme odottaa liikevaihtoa vuonna viisi? Vuonna viisi meillä on vanhoja asiakkaita 7.000 miinus puolet vuoden neljä uusista asiakkaista, 2.000, eli yhteensä viisi tuhatta. Jos odotamme edellisvuosien trendin uusasiakashankinnassa jatkuvan, niin vuoden aikana saamme viisi tuhatta uutta asiakasta. Voimme siis ennustaa, että vuonna viisi meillä on 10.000 asiakasta, jotka tuovat liikevaihtoa 10.000.000 euroa.

Metodi sopii hyvin yhdeksi tavaksi yritysten arvon määrittelemiseksi, mutta myös johdon työkaluksi kun mietitään liiketoimintamallia ja hinnoittelua. Varsinkin tilauspohjaisia liiketoimintamalleja käyttäviä nopeasti kasvavia yrityksiä arvioitaessa malli tuo huomattavasti lisäarvoa, mutta siitä on hyötyä riippumatta toimialasta ja asiakaskunnasta.

 

Erkki Hietalahti
Partner
040 578 4110

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Myyntikunto – Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Yrityksen pitäminen myyntikunnossa tai rakentaminen myyntikuntoon on usealla omistajalla mielessä. Kokemuksemme mukaan siitä mitä myyntikunto tarkoittaa on erilaisia ja jopa virheellisiä käsityksiä.

Melko yleisesti ajatellaan, että myyntikunto tarkoittaa vain hyvää tuloksentekokykyä. Tulos on luonnollisesti tärkeä, mutta mikäli tulosta tehdään lyhytnäköisesti tulevaisuuden menestyksen kustannuksella, se on myyntikunnolle haitallista. Ostajiin on syytä suhtautua ammattilaisina, jotka kyllä tunnistavat keinotekoiset kannattavuuspiikit.

Ostaja maksaa niin ikään aina enemmän tilanteessa, jossa tuottojen vahvistuminen on nähtävissä. Kasvu voi olla ostajalle tärkeämpi kuin kannattavuus, mikäli kannattavuuden heikentyminen on selvästi hetkellistä ja/tai se liittyy suoraan kasvun rakentamiseen.

Jatkuvuuden turvaaminen tarkoittaa myös osaamisen säilymisen varmistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa menestyksen kannalta tärkeiden henkilöiden, omistajien ja muun johdon, sitoutumista – ainakin määräajaksi.

Myös nurkkien siivoaminen korostuu myyntikunnon itsearvioissa. Toki on hyödyllistä, että liiketoiminta on selväpiirteistä, eikä yrityksen taseessa ole ylimääräistä, mutta usein esimerkiksi taseen siivoamisen ehtii vallan mainiosti tehdä yritysjärjestelyhankkeen yhteydessä.

”Ostajilla on kyky havaita ns. ruosteisen auton maalaaminen. Paras tilanne myyntikunnon suhteen on silloin kun 1) tulevaisuudennäkymä on hyvä ja 2) omistajilla on valmiutta sitoutua 1-3 vuoden siirtymäaikaan ja auttaa ostajaa varmistamaan myönteisen kehityksen. Myyntikunnon parantaminen vaatii aina todellisia toimenpiteitä, jotka vaativat aikaa ja panostuksia. Päätös näiden toimenpiteiden toteuttamisesta pitää perustua kokonaisarvioon, johon kuuluu myös ostajien tilanteen arviointi – joskus yritys on parhaassa myyntikunnossa sellaisenaan.”

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista

Kun haluat pohtia omistajan eri vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Yrityksen arvo nyt ja viiden vuoden kuluttua – Miksi tieto on tärkeä?

Yrityksen arvo on tulevien kassavirtojen nykyarvo. Siis kaikkien tulevien rahavirtojen summa korjattuna erilaisilla tulevaisuuteen liittyvillä riskitekijöillä. Omistajille arvo realisoituu vain joko osinkojen tai yritysjärjestelyjen kautta.

Yrityksen arvo ei kehity pelkästään omistajien ajatuksien ja toiveiden voimalla. Siihen, mikä yrityksen arvo on esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, vaikutetaan erilaisilla konkreettisilla arvonkasvun toimenpiteillä. Yritysarvo on siten hyvin kattava mittari, joka suorastaan pakottaa omistajia pohtimaan kaikkia yritystoiminnan eri osa-alueita. Samalla tulee käsiteltyä taloudellisen arvon lisäksi toiminnan yleiseen arvopohjaan liittyviä seikkoja.

Tieto yrityksen arvosta ja sen kehittymisestä auttaa valitsemaan sopivimman omistajatavoitteen viiden vaihtoehtoisen tavoitteen joukosta: 1) Pidä, 2) Pidä ja kehitä, 3) Liittoudu, 4) Kehitä ja myy tai 5) Myy.

Koska tulevien tuottojen näkymä riippuu aina tarkastelijasta, yrityksen arvo voi olla erilainen osinkomielessä ja myyntimielessä. Yrityskauppojen ja arvonkasvun ammattilaisten kanssa käytävät keskustelut selventävät sitä, mikä yrityksen arvo eri tilanteissa voisi olla ja kuinka ennusteen arvon kehittymisestä tulisi vaikuttaa tehtäviin valintoihin. 

”Vaikka omistajanakin tehdään monia päätöksiä tunnepohjalta, niin harvoin tiedosta on haittaa. Selkeä näkemys yrityksen nykyisestä arvosta, ja siitä kuinka se todellisuudessa kehittyy esimerkiksi mahdollista myyntiä varten, on äärimmäisen tärkeää. Tässä suhteessa törmäämme turhan usein virheellisiin päätelmiin ja niistä seuraaviin huonoihin päätöksiin.”

Lisää tietoa löydät julkaisemastamme oppaista:

 

Asko Kapanen
Partner
0400 551 471

 

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

Omistajatavoite luo arvoa

Omistajatavoite tai -profiili antaa suunnan yritykselle. Tälle pohjalle luodaan sekä orgaaniset että epäorgaaniset arvoa kasvattavat toimet. On tärkeää ymmärtää mistä tullaan ja mihin ollaan menossa.

Omistajatavoite luo arvoa – Erkki Hietalahti, Nordic Growth (haastatteluun perustuva artikkeli Omistajuus -julkaisussa 11/2019, teksti Joonas Ranta ja kuva Juha Arvid Helminen)


Kasvollinen omistaja luo arvoa liiketoiminnalle määrittelemällä tavoitteensa omistajan roolissa. Kun yrityksellä ei ole vastaavia kasvoja, nousee omistajatavoitteen määrittely suureen arvoon. Pörssilistatuissa yrityksissä omistajatavoitteesta tuleekin omistajaprofiili, sillä hitaasti profiilin mukaiset omistajat syrjäyttävät ne, joiden profiiliin yrityksen suunta tai toiminta ei sovi.

Nordic Growth Oy:n partneri Erkki Hietalahden mukaan omistajatavoite on eri asia kuin liiketoimintatavoite.

– Liiketoiminnan tavoitteet määrittävät suunnan yrityksen operatiiviselle toiminnalle. Omistajatavoite viestii taas sitä, mitä omistajat yritystoiminnalta haluavat. Se on pelkkää liikevoittoa laajempi, omistajien tahtotilaa kuvaava käsite. Pääomasijoittajilla on selkeä omistajatavoite; tyypillisesti myynti muutaman vuoden voimakkaan kehitysjakson jälkeen. Perheyhtiössä omistajatavoite voi olla siirtää yhtiö seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin missä se oli saataessa.

Kun omistajilla on eri näkemyksiä, ei yrityksen tavoite välttämättä hahmotu. Tällöin hallitus jää usein miettimään tai toimii omistajien tavoitteista välittämättä. Hallituksen vastuulla on määritellä selkeä omistajatavoite, joka tarjoaa suuntaviivat tulevaisuuden toimille.

Kasvua yli kvartaalien

Pörssiyritysten toimintaa kritisoidaan ajoittain lyhytnäköisestä tekemisestä. Hietalahti kollegoineen tietää, että pitkäaikainen arvonluonti tulee muualta.

Vahva omistajatavoite toimii vastapainona lyhytaikaisten voittojen tavoittelulle. Se pitää sisällään omistajien tärkeänä pitämiään arvoja. Hietalahti tiedostaa, että myös kvartaalitason tapahtumien tarkkailulla on analyysityössä tärkeä rooli vahvistamassa pidemmän aikavälin tavoitteiden uskottavuutta.

– Pörssissä on suuri määrä vahvoja toimijoita, joiden omistajatavoitteet näkyvät pidemmän aikavälin arvonkasvuna ja korkeana arvostuksena, kun sijoittajat ovat vakuuttuneet toiminnan suunnasta.

Pääomasijoittamisessa raha ei ole tärkein arvonluoja. Omistajatavoitteet viestivät tahtotilan lisäksi yrityksen arvopohjasta. Yhtenä esimerkkinä pitkän aikavälin tavoitteista on kestävän kehityksen megatrendi.

Kasvu pohjautuu tiedolle

Yhtiön arvo, kasvu ja suunta koostuu orgaanisista sekä epäorgaanisista toimista. Orgaaninen kasvu on yrityksen liikevaihdon ja tuloksen nousua operatiivisen liiketoiminnan kautta. Epäorgaaniseen kasvuun lukeutuvat muun muassa omistajien tahtotilan mukaiset yritysostot ja muut yritysjärjestelyt.

Tavoitteellisen omistajuuden myötä yrityksellä on strategisia vaihtoehtoja saavuttaa tavoitteet. Joskus liiketoiminta ei enää sovi omistajien tavoitteisiin, jolloin se voisi olla arvokkaampi toisen omistajan hallussa. Vastaavasti voidaan joko kehittää tai ostaa uusia liiketoiminta-alueita ja tarkastella yhtiön rakennetta kassavirtojen kautta. Toisen liiketoiminnan kassavirtoja tai myyntituloja voidaan käyttää toisen liiketoiminnan kehittämiseen.

– Kasvu yrityskauppojen kautta on vain yksi työkalu muiden joukossa. Nykyisessä, vaatimattoman kasvun ja matalien korkojen ympäristössä se on usein paras vaihtoehto.

Nordic Growth on erikoistunut yritysjärjestelyihin sekä muihin investointipankkipalveluihin. Omistajayrittäjille Nordic Growth tarjoaa tarkoitukseen sopivaa Comset-palveluaan. Yrityksen vahva strateginen kokemus tulee kansainvälisistä yrityskaupoista ja pääomasijoittamisesta.

– Meillä jokaisessa toimeksiannossa on nimetty tiimi, johon kuuluu vähintään kolme ammattilaista. Näin saamme tarpeeksi syvällisen analyysin ja resursseja olla suoraan yhteydessä kaikkiin osapuoliin maasta ja paikasta riippumatta. Näin vältämme rikkinäisen puhelimen ilmiön, jossa informaatio muuttuu jopa virheelliseksi tiedon kulkiessa usean tahon läpi, Hietalahti kertoo.

– Syvällisellä toiminnan ja markkinoiden tuntemuksella luomme pohjan, jolle epäorgaaniset toimet rakentuvat. Jotta voimme auttaa yrityksiä tavoitteiden saavuttamisessa, tulee meidän analysoida yrityksen suunta. Tässä aikaa ja resursseja tulee käyttää liiketoiminnan suunnan ymmärtämiseen. Tuloksellista analyysiä tehdään kädet mullassa.

Haastattelu on luettavissa myös Omistajuus -julkaisussa 11/2019.

Erkki Hietalahti
Partner
040 578 4110

Kun haluat pohtia yrityksen arvoa ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä: