Tässä katsauksessa käsitellään lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistukseen liittyviä yritysjärjestelyjä sekä esitetään näkemyksemme toimialan kehityksestä ja arvonkasvumahdollisuuksista sekä yritysjärjestelyjen päämotiiveista. Katsauksen lopussa on ohjeet kuinka voit saada yksityiskohtaisempaa tietoa yritysjärjestelyihin tai arvonkasvuun liittyvistä mahdollisuuksista tältä tai joltakin toiselta toimialalta.
Maailmanlaajuinen lääkemarkkina ylsi vuonna 2014 arvoltaan 774 miljardiin euroon[1], josta Euroopan osuus on noin 22 %. Suomen lääkemarkkina ylsi samana vuonna arvoltaan 3,0 miljardiin euroon ja vuoden 2015 aikana sen odotetaan kasvavan 2 % 3,1 miljardiin euroon. Vuosina 2015–2019 globaalin markkinan odotetaan kasvavan keskimäärin 4,8 % vuosittain.[2] Aasian ja Afrikan markkinoiden kasvun odotetaan olevan kaikkein nopeinta tulevien vuosien aikana. Myös Etelä ja Pohjois-Amerikan markkinat kasvavat keskimääräistä nopeammin, kun taas Euroopan ja Japanin markkinan kasvu jäänee keskiarvon alapuolelle.
Tällä hetkellä koko lääkemarkkina on muutostilassa. Markkinan kasvusta huolimatta alalla toimivat yritykset kokevat hintapaineita sekä kasvavan sääntelyn että kiristyvän kilpailun suunnilta samaan aikaan kun niiden kustannukset kasvavat.
Uusien lääkkeiden kehittämisen kustannukset ovat jatkuvasti nousseet, aiheuttaen nostopaineita lääkkeiden hintoihin. Samaan aikaan lääkkeiden ja terveydenhuollon turvallisuuden ja alkuperän sääntely ja vaatimukset toiminnan läpinäkyvyydestä ovat lisääntyneet.[3] Viranomaistahojen intressissä on kuitenkin yleisen hyvinvoinnin ja lääkkeiden saatavuuden turvaaminen kohtuullisilla hinnoilla. Viranomaistahot pyrkivätkin rajoittamaan terveydenhuollon menojen kasvua esimerkiksi edistämällä geneeristen lääkkeiden mahdollisimman laajaa käyttöönottoa ja levinneisyyttä.[4] Sekä hintasääntely että kiristyvä kilpailu lääkealan toimijoiden kesken asettavat hintapaineita markkinalla toimivien yritysten tarjoamille tuotteille.
Sekä lääke- että terveydenhuollossa tärkeä trendi on siirtyminen volyymipohjaisesta arvopohjaiseen terveydenhoitoon.[5] Arvopohjaisen terveydenhuollon mallissa lääkeyhtiöillä on laajempi vastuu ja todistustaakka tuotteiden turvallisuutta, toimivuutta ja tehokkuutta koskien ennen niiden markkinoille tuomista. Mallissa korostuvat mahdollisimman tehokkaat potilaiden hoitotulokset, yhteistyösuhteet, standardiprotokollat sekä terveydenhoidon informaatioteknologia, jonka avulla edistetään tiedonkulkua ja tiedon jakamista. Tämä vaatii yrityksiltä panostuksia kliinisen integraation tukemiseen. Tuotekehityksen prosessin muuttuessa sen tärkeäksi osaksi muodostuu ei-lupaavien lääkkeiden tunnistaminen ja hylkääminen jo tuotekehityksen alkuvaiheessa, jolloin karsitaan turhia tuotekehityskustannuksia ja varmistetaan lääkkeen toimivuus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Näin ollen lääkeyhtiöt pyrkivät parantamaan kustannustehokkuuttaan, joka on toteutunut laajalti toimintojen ulkoistamisen kautta. Esimerkiksi alkuvaiheen tuotekehitysriskiä pyritään vähentämään ulkoistamisen avulla.[6] Myös kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään vähentämään.[7] Ulkoistamispotentiaalia alalta löytyy kuitenkin vielä laajalti. Tärkeä trendi toimintojen ulkoistamisessa on yhteistyön keskittäminen muutamille strategisille kumppaneille usean toimittajan sijaan. Ajurina toimii vaatimus lyhentää ja nopeuttaa tuotteen matkaa aina tuotekehityksestä alkaen sen markkinoille tuomiseen saakka. Tällöin kumppaneilta vaaditaan yhä laajempaa palvelukapasiteettia kattaen koko tuotteen elinkaaren. Prosessin kulku muuttuu myös yhä enemmän vaiheiden jonossa tekemisestä rinnan tekemiseen.
Lääkeyhtiöt hakevat skaalaetuja ja pyrkivät vahvistamaan markkina-asemiaan valituilla terapeuttisilla erikoistumisalueillaan yritysostojen kautta
Hinta- ja kustannuspaineiden johdosta lääkeyhtiöt hakevat skaalaetuja yritysostojen kautta ja markkina onkin keskittynyt yhä suuremmille toimijoille. Sama trendi näkyy ulkoistamispalveluita tarjoavien yrityksien osalta. Lääkeyhtiöt pyrkivät myös vahvistamaan ja laajentamaan tuoteportfolioitaan sekä parantamaan markkina-asemiaan valituilla terapeuttisilla erikoistumisalueillaan. Ulkoistamispalveluita tarjoavat yritykset pyrkivät kasvattamaan palveluntarjontakykyään kattaen koko tuotteiden elinkaaren ja varmistamaan asemiaan valittuina strategisina kumppaneina.
Toimialalla on globaalisti tehty yhteensä 2 638 yrityskauppaa 2010–2014 välisenä aikana, joissa ostaja ja/tai ostokohde toimii lääkeaineiden ja/tai lääkkeiden valmistuksessa. Yrityskauppojen määrä on vuotta 2012 lukuun ottamatta noussut viimeisen viiden vuoden aikana. Vuosien 2010–2014 aikana Pohjoismaissa tehtiin toimialalla yhteensä 108 yrityskauppaa. Yleisiä ostomotiiveja lääketoimialalla ovat olleet:
- Markkina-aseman vahvistaminen valituilla erikoistumisalueilla (esim. kasvainoppi, dermatologia ja estetiikka, silmäsairaudet, infektiolääkkeet, naisten terveys, urologia)
- Tuoteportfolion ja tuotekehityskyvykkyyksien vahvistaminen (volyymi- ja erikoisbrändit)
- Maantieteellinen laajentuminen uusille kasvaville ja kannattaville markkinoille (erityisesti kehittyvät markkinat)
- Ostettujen liiketoimintojen skaalaaminen globaaleille markkinoille
- Kustannussynergiat (esim. markkinointi, ostot)
Hyviä esimerkkejä tutustuttavaksi maailmalla toteutuneista kaupoista ovat muun muassa: ACTAVIS PLC/FOREST LABORATORIES INC., SANOFI-AVENTIS SA/GENZYME CORPORATION, TAKEDA PHARMACEUTICAL CO., LTD/NYCOMED INTERNATIONAL MANAGEMENT GMBH, GILEAD SCIENCES INC./PHARMASSET INC., AMGEN INC./ ONYX PHARMACEUTICALS INC., BAYER AG/MERCK & COMPANY INC.’S CONSUMER HEALTH BUSINESS, MEDA AB/ ALAVEN PHARMACEUTICAL LLC
Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista
Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta liittyen yrityskauppa- tai arvonkasvumahdollisuuksista tältä tai joltain toiselta toimialalta niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.
