Tässä katsauksessa käsitellään Pohjoismaissa ja Suomessa tehtyjen yrityskauppojen määrän kehitystä vuosien 2015 ja 2016 aikana. Mukana ovat kaikki julkistetut yrityskaupat, jolloin pienimmät kaupat jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle.
Vuoden 2016 toisella puoliskolla tehtiin Pohjoismaissa yhteensä 879 julkistettua yrityskauppaa, joka on 251 kauppaa vähemmän kuin vuoden 2015 vastaavana ajanjaksona. Samalla ajanjaksolla Suomessa kauppojen lukumäärä putosi 245 kappaleesta 210:en. Kuitenkin vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna aktiviteetti Suomessa lisääntyi jonkin verran, hidastaen Suomen osuuden pienenemistä, joten koko vuoden osalta muutos on samaa luokkaa kuin Pohjoismaissa keskimäärin. Koko vuoden 2016 osalta yrityskauppojen määrän muutokset olivat Suomessa -23 prosenttia, Pohjoismaissa -21 prosenttia ja globaalisti -10 prosenttia verrattuna vuoteen 2015.
Fedin koronnostoaikeet sekä muut epävarmuustekijät markkinoilla ovat voineet vaikuttaa 2016 toisen vuosipuoliskon yrityskauppa-aktiviteettiin ja varsinkin suurimpiin yritysostoaikeisiin. Joulukuussa 2016 Fed nosti odotetusti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä 0,50-0,75 prosentin välille. Julkaistun ennakkotiedon mukaan reaalinen BKT-kasvu Yhdysvalloissa oli 1,9 prosenttia vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä, joka tarkoittaisi noin 1,8 prosentin vuosikasvua vuodelle 2016. Yhdysvaltojen loppuvuoden BKT:n kasvulukemat vaikuttaisivat myös vahvistavan odotuksia Fedin tulevista koronnostoista. Epävarmuutta markkinoilla ovat aiheuttaneet esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja sen vaikutukset maailmantalouteen, sekä Brexit. Tilanne Brexitin osalta on edelleen osittain epäselvä, esimerkiksi Britannian korkeimman oikeuden linjattua, ettei eroneuvotteluja EU:sta voida aloittaa ilman parlamentin hyväksyntää.[1] EKP:n viimeisimmän päätöksen mukaan ohjauskorko säilyy ennallaan 0 prosentissa.[2]
Kuvio – Julkistettujen yrityskauppojen määrät Pohjoismaissa ja Suomessa H2 2015 ja H2 2016 (Zephyr, Bureau Van Dijk)
Useimmilla toimialoilla yrityskauppojen määrät ovat laskeneet Pohjoismaissa vuoden 2016 toisella vuosipuoliskolla vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Kasvua yrityskauppojen määrässä näkyi muutamilla toimialoilla, joskin osalla niistä kappalemäärät ovat hyvin alhaisia. Koulutuksen osalta kauppojen lukumäärän kasvu voi kuvastaa kasvavaa kiinnostusta koulutuksen kaupallistamiseen ja jakeluun internetin kautta. Kauppoja tehtiin yhdeksän verrattuna viime vuoden vastaavan ajan kahteen kappaleeseen. Eläinlääkintäpalvelujen kauppojen lukumäärän voimakas kasvu viittaa alan konsolidointiin, osittain pääomasijoittajien toimesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty ne toimialat, joilla yrityskauppoja on Pohjoismaissa julkistettu enemmän kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Kuvio – Yrityskauppojen määrät Pohjoismaissa H1 2015 ja H1 2016, joissa ostaja tai myyjä toimii alla esitetyillä toimialoilla (Zephyr, Bureau Van Dijk)
Suomessa nähtiin kasvua joillakin toimialoilla, joilla yrityskauppa-aktiviteetti laski tai säilyi ennallaan Pohjoismaissa. Tässä ryhmässä herättää huomiota tietotekniikan eri toimialojen yrityskauppojen yli viidenkymmenen prosentin kasvu. Kolmesta tietotekniikan toimialasta ainoastaan laitteiden valmistus kasvoi Pohjoismaisella tasolla, mutta Suomessa julkistettujen kauppojen määrä nousi kolmestakymmenestä viidestä viiteenkymmeneen yhteen kappaleeseen. Makrotasolla muita syitä kuin jo aikaisemmin alkanut konsolidaatio ja yrittäjien ikääntyminen ei ole näkyvissä. Tietenkin kokonaisuudessaan IT ala on vielä nuori ja sillä on käynnissä jatkuva uudistuminen ja toiminnan rajojen uudelleenarviointi, joka vaikuttaa myös yrityskauppa-aktiviteettiin.
Kuvio – Yrityskauppojen määrät Suomessa H2 2015 ja H2 2016, joissa ostaja tai myyjä toimii alla esitetyillä toimialoilla (Zephyr, Bureau Van Dijk)
Toimialoihin, joilla yrityskauppojen lukumäärä on selvästi pudonnut Pohjoismaissa viime vuoden ensimmäiseltä puoliskolta lukeutuvat muun muassa tukku- ja vähittäiskauppa (222 ja 133 kpl), rahoitus ja vakuutustoiminta (196 ja 125 kpl) sekä metallituotteiden valmistus poislukien koneet ja laitteet (52 ja 30 kpl). Näistä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa yrityskauppojen lukumäärä on säilynyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla, muut ovat kehittyneet Pohjoismaisen trendin mukaan.
Kuvio – Yrityskauppojen määrät Pohjoismaissa H2 2015 ja H2 2016, joissa ostaja tai myyjä toimii alla esitetyillä toimialoilla (Zephyr, Bureau Van Dijk)
Maailmanlaajuisesti vuosi 2015 oli sekä kappalemäärältään, että rahamääräisesti yrityskauppojen ennätysvuosi.[3] Etenkin vuosien 2014-2015 aikana yrityskauppojen globaali kokonaisarvo kasvoi voimakkaasti. Vuoden 2016 aikana yrityskauppojen kokonaisarvot ja -määrät ovat pudonneet edelliseen vuoteen verrattuna, mutta lasku hidastui toisella vuosipuoliskolla. Koko vuosi 2016 oli kuitenkin arvoltaan ja volyymiltään lähellä vuoden 2014 tasoa. Edelleen matala korkotaso varsinkin Euroopassa ja rahan hyvä saatavuus tukevat odotuksia yrityskauppojen volyymin pysymisestä korkealla tasolla. Alla olevassa kuviossa on esitetty yrityskauppojen kokonaismäärän ja –arvon kehitys mukaan lukien yrityskaupat, vähemmistöosuuskaupat, sekä oman pääoman ehtoinen rahoitus. Muiden kuin varsinaisten yrityskauppojen osuus kokonaismäärästä on noin neljäkymmentäviisi prosenttia.
Kuvio – Yrityskauppojen kokonaisarvot ja -määrät globaalisti 2011-2016 (Bureau Van Dijk)
Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista
Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta liittyen Nordic Growthin tarjoamiin yrityskauppa- ja arvonkasvupalveluihin niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.
[1] Esim. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/korkein-oikeus-linjasi-brexit-brittiparlamentin-kasittelyyn/ByYYVmev
[2] https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2016/html/pr160721.en.html
[3] Bureau Van Dijk: M&A Review, Global, Full year 2016
