Nyhtökaurasta ja härkäpavuista puhutaan paljon, mutta niiden kulutuksella ei ole vielä ollut vaikutusta lihan kysyntään, joka on yhä kasvamassa. Suomessa lihaa kulutetaan selvästi alle EU:n keskiarvon. Eri lihojen osalta kysyntä tuntuu jatkavan kevyempien ja vaaleampien lihojen suuntaan lähinnä porsaanlihan, mutta myös punaisten lihojen kustannuksella.
Vuonna 2015 suomalaiset kuluttivat henkeä kohden lähes 80 kg lihaa ja lihavalmisteita.[1] Lihan kulutusluvut ilmoitetaan maittain luullisena, eli ns. ruholihana. Lihatiedotusyhdistys ry:n mukaan vähennysten jälkeen – luut, kypsennys- ja muu hävikki – kypsänä syödyn lihan määrä on noin 50 % ruholihan määrästä.[2] Kypsää lihaa suomalaiset syövät siis lähes 40 kg per henkilö.
Lihan kulutus EU-maissa 2016, luullinen-, ruholiha kg/hlö (Lihatiedotusyhdistys ry)
Kolmen perättäisen laskuvuoden jälkeen lihan kulutus kasvoi vuonna 2015 huomattavasti, keskimäärin 2,8 kg per henkilö. Erityisesti siipikarjan kulutus on ollut kasvussa. Vuoden 2016 ennakkoarvion mukaan lihan kokonaiskulutus henkeä kohden laskee 78 kilogrammaan per henkilö, mutta siipikarjan arvioidaan kuitenkin edelleen kasvavan. Naudan- ja lampaanlihan kulutuksen odotetaan säilyvän vakaana, joten pääosa kulutuksen laskusta kohdistuu sianlihaan.
Lihan kulutus Suomessa 2007-2015, luullinen-, ruholiha kg/hlö (Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/2017, Luonnonvarakeskus)
Lihavalmisteita suomalaiset kuluttivat noin 19 kg henkeä kohden vuonna 2015 ja 2016. Määrä sisältyy yllä esitettyihin luullisen lihan kokonaiskulutusmääriin. Tilastossa lihavalmisteisiin lukeutuvat ruoka-, leikkele- ja kestomakkarat, sekä täysliha- ja erikoisleikkeleet. Lihavalmisteiden kulutus on laskenut kahta vuotta lukuun ottamatta vuodesta 2007 lähtien, joskin laskuvauhti on hiipunut viime vuosina. Vuonna 2015 lihavalmisteiden kulutus säilyi vakaana ja vuonna 2016 kulutuksen henkeä kohden arvioidaan laskeneen 0,3 kg.
Lihavalmisteiden kulutus Suomessa vuonna 2016, kg/hlö (Lihatiedotusyhdistys ry)
Elintarvikkeiden kulutuksesta lihan osuus oli toiseksi suurin vuonna 2015, 19,6 %. Suurimman ryhmän muodostivat hedelmät ja kasvikset 19,7 %:n osuudella.
Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kulutusmenot tuoteryhmittäin 1975-2015, % (Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/2017, Luonnonvarakeskus)
Verrattuna muihin EU-maihin lihan kulutus Suomessa on maltillista. Luullisen lihan kulutus henkeä kohden on 8 kiloa pienempi kuin EU-28 maiden ja 12 kg pienempi kuin EU-15 maiden keskiarvoihin verrattuna. Punaisen lihan – nauta, sika ja lammas – kulutusmäärät Suomessa ovat lähempänä EU-keskiarvoja.
Punaisen lihan kulutus EU-maissa 2016, luullinen-, ruholiha kg/hlö (Lihatiedotusyhdistys ry)
Euroopan laajuisesti lihatuotteita myytiin arviolta lähes 27 miljardia kilogrammaa vuonna 2016.[3] Vähittäismyyntihinnoin laskettuna markkina oli arvoltaan yli 275 miljardia euroa. Suomalaisten keskimääräisen lihankulutuksen perusteella Suomen osuus Euroopan lihatuotteiden kilomääräisestä markkinasta on noin 1,6 %, 0,4 mrd. kg. Euroopan lihatuotteiden keskimääräistä kilohintaa soveltaen on Suomen lihatuotteiden markkinan arvo vähittäismyyntihinnoin (luullinen liha) lähes 4,5 miljardia. Huomioiden ruoan suhteellisen korkea vähittäismyyntihinta Suomessa muihin euromaihin verrattuna on luku todennäköisesti suurempi.[4] Vähittäiskaupoissa myytävissä kanatuotteissa Scandi Standard ilmoittaa markkinaosuudekseen 2 % Suomessa.[5] Tämän perusteella Suomen vähittäiskaupoissa myytävien kanatuotteiden kysyntä yltää yli 500 miljoonaan euroon.
Pellervon taloustutkimuksen mukaan kiristynyt kilpailu ja maltillinen vientikysyntä näkyvät Euroopan lihamarkkinoilla.[6] Lihan hintakehityksen arvioidaan olevan maltillista vuosina 2017 ja 2018, -0,3 ja 0,5 %. Vuoteen 2020 saakka Euroopan lihatuotteiden kysynnän odotetaan kasvavan keskimäärin 3,4 % vuosittain. Vastaava luku kilomääräiselle volyymille on 1,8 %.
Euroopan markkina, jossa Saksan osuus on suurin, jakautuu alla olevan kuvion mukaan.
Kuvio – Euroopan vähittäismyyntihintainen lihatuotteiden markkina (Meat in Europe, MarketLine)
Euroopan osuus globaalista noin 840 miljardin euron lihatuotteiden markkinasta on lähes kolmannes. Globaalisti lihan kysynnän odotetaan kasvavan keskimäärin 2,4 % euromääräisesti ja 2,1 % kilomääräisesti vuosittain vuoteen 2020 saakka.
Kuvio – Globaalin lihatuotteiden markkinan maantieteellinen jakautuminen vähittäismyyntihinnoin (Global Meat, MarketLine)
Euroopassa vähittäiskaupoissa myydystä lihasta suurin osa, yli neljännes, on lihatiskin tuorelihaa/raakalihaa. Suurimpia tuoteryhmiä ovat nauta, kana, lammas, kalkkuna ja sika. Seuraavaksi suurin kategoria, hieman alle neljännes, muodostuu pakatuista fileistä, suikaleista ja vastaavista lihatuotteista. Pakattuihin prosessoituihin lihatuotteisiin lasketaan kuuluvaksi mm. makkarat, pekonit, lihapullat, hampurilaislihat ja vastaavat tuotteet. Näiden osuus vähittäiskaupoissa myydystä lihasta on noin 17 %. Lihapakasteiden osuus on 12 %. Leikkeleet muodostavat seuraavaksi suurimmat kategoriat, joskin niiden yhteenlaskettu osuus on pakastettuja lihoja suurempi. Näihin luetaan kuuluvaksi pakatut leikkeleet (cooked meats, esim. saunapalvikinkut) sekä leikkeleet ja vastaavat tuotteet kypsennetyistä lihoista tiskiltä, kuten esimerkiksi paahtopaistit, grillibroilerit ja erinäiset paistotuotteet. Lihatuotteisiin ei lähtökohtaisesti lasketa kuuluvaksi eineksiä ja valmisruokia, jotka eivät pääasiallisesti koostu lihasta tai lihan määrä on vähäinen niiden sisältämän ruoan kokonaismäärään nähden.
Euroopan lihatuotteiden kysynnän jakautuminen tuotealueittain (Meat in Europe, MarketLine)
Selkeästi suurin lihatuotteiden vähittäismyyntikanava Euroopassa ovat hyper- ja supermarketit, joiden osuus kuluttajien ostamasta lihasta on yli kaksi kolmasosaa. Seuraavaksi suurimmat kategoriat ovat ruokaan ja juomaan erikoistuneet kaupat sekä lähikaupat. Nouto- ja pikatukkujen osuus on pieni.
Vähittäismyyntikanavien osuudet Euroopan lihatuotteiden markkinasta (Meat in Europe, MarketLine)
Maailmanlaajuisesti hyper- ja supermarkettien osuus on hieman Eurooppaa pienempi (61,5 %) ja erikoiskauppojen suurempi (28,1 %). Lähikauppojen, nouto- ja pikatukkujen sekä muiden kanavien osuudet ovat 5,3, 1,1 ja 3,9 prosenttia. Suomessa ruoan vähittäiskauppa-ala on hyvin keskittynyttä S- ja K-ryhmän yhteenlasketun markkinaosuuden yltäessä lähes 85 prosenttiin.
Vähittäiskauppayritysten markkinaosuudet Suomessa 2006-2016 (Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/2017, Luonnonvarakeskus)
Lihatuotteiden valmistuksen toimiala on hyvin fragmentoitunut sekä Euroopan tasolla että maailmanlaajuisesti. Euroopassa neljän suurimman toimijan markkinaosuus on 4,9 %. Vastaava luku globaalisti on 7,8 %. Suomen osalta toimiala on keskittynyt (katso jäljempänä).
Suurimpien lihantuottajien/toimijoiden osuudet Euroopan lihatuotteiden markkinasta (Meat in Europe, MarketLine)
Eviran mukaan vuonna 2017 Suomessa oli 344 liha-alan laitosta – elintarvikehuoneistoja, jossa käsitellään lihaa ennen vähittäismyyntiä.[7] Osa yrityksistä osallistuu koko teurastus- ja jalostusketjuun, sekä osa toimii pelkästään jalostustoiminnoissa, esimerkiksi lihan leikkauksessa ja/tai lihavalmisteissa. Vähäinen osa yrityksistä on keskittynyt pelkästään teurastukseen. Suurin osa yrityksistä kuuluu pk-luokkaan. Yrityksistä alle 10 henkilöä työllistäviä on noin puolet, joskin 20 suurinta yritystä tuottavat 90 % tuotannon bruttoarvosta.[8]
Suomen suurimmat yritykset teurastuksessa, lihan säilyvyyskäsittelyssä ja lihatuotteiden valmistuksessa (Elintarviketeollisuus toimialaraportti syksy 2016, Työ- ja elinkeinoministeriö)
Pohjoismaiden suurimmat liha-alan toimijat vahvistaneet asemiaan
Viime vuosina liha-alan Pohjoismaisissa (ostaja ja/tai myyjä Pohjoismaalainen) yrityskaupoissa ostajina ovat kunnostautuneet varsinkin suurimmat toimijat. Yritykset ovat pyrkineet parantamaan markkina-asemiaan laajentamalla toimintaansa etenkin siipikarja- ja broilerimarkkinoille, jonka kasvuennusteet ylittävät punaisen lihan vastaavat. Atria laajentui keväällä 2016 Lagerberg i Norjeby Ab yritysostolla Ruotsin siipikarjamarkkinalle.
Scandi Standard Ab taas viittasi kesän 2014 pörssilistautumisensa yhteydessä tilastoihin, joiden mukaan Pohjoismaissa kulutetaan kanatuotteita vuosittain EU:n keskiarvoa vähemmän ja yritys näkee merkittävää kasvupotentiaalia Pohjoismaisilla markkinoilla. 19.5.2015 Scandi Standard laajentui Suomeen ostamalla Huttulan Kukko Oy:n liiketoiminnan. Vähittäiskauppakanavassa yrityksellä on broilerissa 30 % markkinaosuus Ruotsissa, 43 % Tanskassa, 24 % Norjassa ja 2 % Suomessa. HKScanilla ja Saarioisen 2014 alussa ostaneella Atrialla oli kauppaa ennen ja on edelleen huomattava osuus Suomen broilerimarkkinasta.[9] Myös Danpo perusteli Sødam yritysostoaan nopeasti kasvavalla broilerimarkkinalla.
Lihan tuotannossa suurimmat yritykset pyrkivät hakemaan skaalaetuja kehittämällä ja tehostamalla tuotantoketjujaan. Atrian arvion mukaan pelkästään sen Suomen toiminnoissa noin yhden prosentin hävikin pienentäminen tuo noin kahdeksan miljoonan euron kustannussäästöt vuositasolla.[10] HKScan (Siljans Chark) linkitti Bertil Erikssons Slakteri Ab ja Höglandsprodukter Ab yritysostonsa pyrkimykseen tehostaa ja keskittää tuotantoaan Ruotsissa. Myös vahvat paikalliset tuotemerkit vetävät yritysostajia puoleensa. Höglandsprodukter Ab kohdalla HKScan nosti esiin Höglandsprodukter:in vahvan brändin ja aseman premium-luokan lihatuotteissa.
Liha-alan yrityskaupat, joissa ostaja ja/tai myyjä on Pohjoismaismaalainen (Zephyr, BvD)
Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista
Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta liittyen Nordic Growthin tarjoamiin yrityskauppa- tai arvonkasvupalveluihin tällä tai jollakin toisella toimialalla niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.
[1] Luonnonvarakeskus: Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/2017
[2] Lihatiedotusyhdistys ry: Liha tilastoissa. http://www.lihatiedotus.fi/liha-tilastoissa.html
[3] MarketLine: Meat in Europe. Raportissa Eurooppaan luetaan Itävalta, Belgia, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Hollanti, Norja, Puola, Portugali, Romania, Venäjä, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Turkki ja Yhdistynyt kuningaskunta, yhteensä 22 maata.
[4] Eurostat: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Comparative_price_levels_for_food,_beverages_and_tobacco
[5] Scandi Standard Ab: Annual report 2016. http://www.scandistandard.com/en/Customer–markets/Markets-Consumption/
[6] Pellervon taloustutkimus:
[7] Elintarviketurvallisuusvirasto: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikehuoneistot/hyvaksytyt-elintarvikehuoneistot/laitokset/
[8] Lihatiedotusyhdistys ry
[9] Kauppalehti: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/broilerimarkkinoille-tulee-kolmas-peluri/duyDt9gB
[10] Atria Oyj: Atrian vuosikertomus 2016, sivu 12
