Artikkelit

Inflaation vaikutus yrityksen arvoon vaihtelee

Inflaation vaikutus yrityksen arvoon vaihtelee

Inflaatio eli kierrossa olevan rahan määrän kasvaminen ja sen aiheuttama hintatason nousu vaikuttaa kaikkiin hintoihin, myös yrityksestäsi saatavaan hintaan. Vaikutus ei kuitenkaan ole suoraviivainen; eikä vaikutuksen etumerkkikään yksiselitteinen. Alla olevassa artikkelissa käymme läpi niitä tekijöitä, joiden avulla voidaan arvioida inflaation vaikutus yrityksen arvoon.

Rahan painaminen näkyy kuluttajahinnoissa vasta viiveellä

Sanana inflaatio on monitulkintainen, sillä termiä käytetään kuvaamaan sekä ilmiön syytä, rahapohjan laajenemista, että seurausta, viimekädessä kuluttajahintaindeksin muutosta[1], sekä kaikkea siltä väliltä. Taloustieteessä onkin tapana, selkeyden vuoksi, jakaa ilmiö monetaariseen inflaatioon (rahan lisääntyminen) ja hintainflaatioon (kuluttajahintaindeksin nousu).

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että rahan määrän lisääminen aiheuttaa hintojen nousua. Mekanismi ei kuitenkaan ole yksinkertainen, sillä efekti ei ole suora, siihen vaikuttavat monet tekijät ja heti kun siirrytään aggregaateista (esim. Kuluttajahintaindeksi) yksittäisten yritysten tai hyödykkeiden tasolle, huomataan, että inflaation vaikutukset ovat hyvin erinäiset.

Euroopan keskuspankin (”EKP”) tai liikepankkien lainanannon aiheuttama rahapohjan laajentuminen ei ole toistaiseksi näkynyt merkittävästi kuluttajahintojen nousuna. Sitä vastoin osakkeet alkavat hipoa ennätystasoja ja viime aikoina myös useat tuottajahyödykkeet ovat alkaneet kallistua rajusti.

Inflaatio toteutuu vaiheittain

Nykyjärjestelmässä kierrossa olevan rahan määrä ei kasva ennakoitavasti, sillä siihen vaikuttaa niin moni tekijä; keskeisimpinä keskuspankin rahapolitiikka sekä liikepankit ja niihin keskuspankkien taholta osoittama sääntely.

Inflaation mekanismi on siis hyvinkin monimutkainen; sitä vastoin perusperiaate sen hyötyjistä ja häviäjistä on yksinkertainen – ne tahot voittavat, jotka saavat uutta rahaa ensimmäisenä ennen hintojen nousua, kun taas häviäjien tulotaso nousee vasta hintojen jälkeen. Ymmärtääksemme inflaation vaikutusta eri yrityksiin, meidän on siis seurattava uuden rahan virtausprosessia talouteen. Keskuspankilla, Suomen tapauksessa EKP:llä, on tähän kaksi pääasiallista työvälinettä: osto-ohjelmat[2] ja ohjauskorot[3].

 Suuret hyötyvät pienten kustannuksella

Osto-ohjelmien avulla EKP ostaa eri toimijoiden joukkovelkakirjoja siirtäen rahaa markkinoille. Nykyisten osto-ohjelmien puitteissa EKP:llä on mandaatti hankkia yhtiöiden joukkovelkakirjoja, joiden minimiarvo on 10 miljoonaa euroa; eli pienimmät toimijat jäävät rahoitusmekanismin ulkopuolelle[4]. Osto-ohjelmalla siis luodaan kilpailuetua suurille yrityksille, joka näkyy parempana rahoituksen saatavuutena ja pienempänä pääoman kustannuksena.

Samanlainen seuraus on myös ohjauskoron alentamisella. EKP:n asettamat ohjauskorot määrittävät hinnan, jolla määrätyt pankit voivat lainata rahaa yön yli tai pidemmäksi aikaa, asettaen näin faktisesti lyhytaikaisen koron markkinoille.

Alhainen korko hyödyttää niitä yrityksiä, joilla on parhaat edellytykset ottaa lainaa, hyödyttäen jälleen suhteellisesti eniten suuria yrityksiä. Toistaiseksi ei ole odotettavissa, että suurten yritysten halpa raha olisi myöskään loppumassa kesken. EKP on ilmoittanut, että ohjauskorkoa ei muuteta ennen kuin osto-ohjelmat saadaan päätökseen[5].

Pörssiyritysten alempi pääomankustannus näkyy usealla tavalla, joista yleisten arvostustasojen nousu on helpoimmin havaittavissa. Esimerkiksi S&P 500 PE-kerroin[6], joka mittaa yrityksen markkina-arvoa suhteessa tulokseen, on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana 15:sta 45:een eli kolminkertaistunut.

Toinen vaikutus näkyy kasvuosakkeiden ja arvo-osakkeiden välisessä suhteessa. Pääomakustannusten alentuminen hyödyttää eniten ulkopuolisesta rahasta riippuvaisia kasvuyhtiöitä, joiden kassavirrat ovat kaukana tulevaisuudessa. Kun rahan painaminen lopulta alkaa vaikuttaa hintoihin ja korkojen on pakko antaa nousta, alkaa pääoman kustannus myös nousta, jolloin velkaisten kasvuyritysten arvostukset alkavat tippua, välillä rajustikin.

Jos siis mielii saada kasvurahaa, tai hyvän hinnan yrityksensä myynnistä, elämme nyt erittäin otollisessa markkinatilanteessa.

 

Tuotantohinnoilla on tapana nousta ennen kuluttajahintoja hyödyttäen alkupään tuottajia

Paitsi kasvu ja arvoyhtiöihin, vaikuttaa inflaation eri vaiheet myös hintojen muutosten kautta. Pääsääntöisesti rahan lisäämisellä (monetaarisella inflaatiolla) on ollut tapana ensiksi nostaa tuotantohintoja ennen kuluttajahintoja. Tämä johtuu siitä, että korkojen ja pääomakustannusten ollessa keinotekoisen alhaalla alkavat pitkäaikaiset projektit näyttävät halvoilta. Näin vaikutus näkyy suurimpana alkupään tuotannossa.

Suuri osa tuotannon alkupäässä toimivista yrityksistä kuuluukin niin sanottuihin syklisiin osakkeisiin, eli osakkeisiin, joiden arvo vaihtelee voimakkaasti yleisen talouden mukana. Ennenäkemätön monetaarinen inflaatio onkin alkanut jo nyt näkyä tuotannon alkupään hyödykkeissä, kuten raaka-aineissa ja esimerkiksi kaivosteollisuuden työkoneissa. Kova kysyntä jonkun yrityksen tuottamalle hyödykkeelle luonnollisesti myöskin nostaa sen tulostasoa ja siten arvoa, etenin kun tuotannon lisääminen tuotannon alkupäässä harvoin onnistuu erityisen nopeasti vaatiessaan isoja ja pitkäaikaisia investointeja. Kolikon kääntöpuolella on metallien ostajat, joiden kulurakenteet ovat paisuneet.

Edellä kuvattu vaikutus on väliaikainen, sillä sykliset yhtiöt ovat myös suurimmat kärsijät korkojen lopulta noustessa ja talouden kääntyessä lasku-uralle. Syklisillä aloilla toimivien yritysten olisikin syytä miettiä strategisia ratkaisuja vielä hyvän sään aikana, kun kaikki vaihtoehdot ovat käytettävissä.

Vahvan hinnoitteluvoiman yritykset pärjäävät inflaatiossa

Yksi selkeä voittajayritystyyppi inflatorisessa ympäristössä on. Näitä ovat vahvan kilpailuedun omaavat yritykset, jotka eivät kilpaile hinnalla. Hinnoitteluvoiman lähteitä voivat olla esimerkiksi suuret vaihtokustannukset asiakkaille, uniikki tarjoama tai ylivertainen laatu.

Matalilla hinnoilla kilpaileva kilpailija joutuu ongelmiin, kun hintoja on vaikeampi vertailla niiden jatkuvasti noustessa, hinnankorotukset syövät halpuuden mielikuvaa ja toimittajat nostavat hintoja, kun niitä on jatkuvasti kilpailutettu halpojen sopimusten varmistamiseksi. Vahvan hinnoittelu, tai muuten vahvan neuvotteluvoiman yrityksiä hinnanmuutokset haittaavat suhteessa vähemmän ja näillä onkin tapana pärjätä hyvin ja kasvattaa markkinaosuuksia inflatorisessa ympäristössä. Tämä pätee monesti esimerkiksi markkinajohtajiin altavastaajien kärsiessä.

Johdon täytyy miettiä: onko yrityksellä rahkeita markkinansa johtajaksi, vai olisiko syytä esimerkiksi lyöttäytyä markkinajohtajan kelkkaan?

Isojen yritysten maksamat yrityskauppahinnat ovat nousseet

Nykyinen pitkään jatkunut rahan lisääminen on näkynyt ennen kaikkea arvostuserojen kasvuna listattujen ja listaamattomien yritysten välillä. Listatuille yhtiöille on otolliset ajat tehdä yrityskauppoja niiden omien arvostustasojen kannattelemina. Paisuneet arvostuskertoimet antavat yhtiöille mahdollisuuden kerätä edullista rahaa yrityskauppoja varten myymällä omia osakkeitaan, vaihtamalla niitä toisen yhtiön osakkeisiin tai ottamalla lainaa.

Pienempien tai listaamattomien tilanne ei ole välttämättä aivan yhtä yksinkertainen, koska niiden arvostukset kasvavat viiveellä -eli vasta silloin kun ostettavasta alkaa olla pulaa. Tämä luo tilanteen, jossa yhtiön osakekannan arvon näkökulmasta olisi otollisempaa sulautua osaksi isompaa yhtiötä, listautua tai myydä pääomasijoittajalle, joka on valmis maksamaan preemion osakekannasta. Jopa perinteikäs miljardiliikevaihtoa tekevä 130-vuotias Fazerkin ilmoitti alkuvuodesta todennäköisesti listautuvansa lähitulevaisuudessa[7].

Tietyillä aloilla alkaa pitkään jatkunut ostajan markkina jo kääntyä myyjän eduksi korkeampana kauppahintana. Tästä kuvaava esimerkki oli tuore Tikkurilan myynti amerikkalaiselle PPG:lle, jossa osakkeesta maksettava preemio suhteessa kaupan julkistamista edeltävään arvoon nousi 126 %:iin.[8]

Kuluttajahintojen nousu ensimmäisiä merkkejä tulevista huonoista ajoista

Kuten artikkelissa on osoitettu, riippuu inflaation vaikutus yhtiöön liiketoiminnan koosta ja luonteesta. Jokaisen yhtiön tulee selvittää, miten inflaatio vaikuttaa heidän kuluihinsa ja onko heillä hinnoitteluvoimaa, jonka avulla yhtiö selviää inflatorisessa ympäristössä. Lisäksi on muistettava, että tässä esitellyistä yleisistä periaatteista huolimatta inflaatio on vaikeasti ennustettava ilmiö ja luo aina huomattavaa epävarmuutta alalle kuin alalle.

Kun kuluttajahinnat viimein alkavat nousta syntyy keskuspankille painetta alkaa nostaa korkoja luonnolliselle tasolle. Tämä taas saattaa pitkän matalan korkojen jakson jälkeen suistaa talouden laskuun. Ensimmäisiä vaikutuksia nousevasta korkoympäristössä on tyypillisesti yrityskauppamarkkinan tyrehtyminen.

Yrityskauppojen, listautumisten ja rahoitusjärjestelyjen otollisin aika on nyt

Kuten todettu, arvostusero listattujen ja listaamattomien välillä on kasvanut suureksi. Lisäksi elämme ympäristössä, jossa rahoitus on halpaa niille, joilla on edellytykset kerätä sitä ulkopuolelta. Esimerkkinä mainittakoon Suomessa meneillään olevan IPO-buumin, jonka povataan ylittävän jo 2000-luvun alun edellisen ennätysvuoden.

Tämä rahoitusympäristö tarjoaa toistaiseksi harvinaisen otollisen ympäristön yritysjärjestelyille – sekä myyjän että ostajan näkökulmasta. Samalla on täysin varmaa, ettei tilanne ole pysyvä.

 

Oskari Elojärvi
Analyst

 

Kun haluat pohtia yrityksen arvonkasvua ja omistajan vaihtoehtoja tilanteessa kuin tilanteessa, niin varaa tästä keskusteluhetki kanssamme. Keskustelu on aina luottamuksellinen ja sitoumukseton. Varaa aika tästä:

 

[1] EKP:n inflaatiosivu: https://www.ecb.europa.eu/ecb/educational/hicp/html/index.fi.html

[2] EKP:n osto-ohjelmat: https://www.suomenpankki.fi/fi/rahapolitiikka/rahapolitiikan-toimeenpano/rahapoliittiset-osto-ohjelmat/

[3] EKP:n ohjauskorot: https://www.ecb.europa.eu/stats/policy_and_exchange_rates/key_ecb_interest_rates/html/index.fi.html

[4] EKP:n yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelman Q&A https://www.ecb.europa.eu/mopo/implement/app/html/cspp-qa.en.html

[5] EKP:n rahapoliittinen päätös 21.4.2021 https://www.ecb.europa.eu/press/pr/date/2021/html/ecb.mp210422~f075ebe1f0.en.html

[6] S&P 500 PE-luvun data & kuvaaja: https://www.multpl.com/s-p-500-pe-ratio

[7] Helsingin Sanomat – 130 vuotta Fazerin omistajasuku on pitänyt yhtiön poissa pörssistä, ja hyvästä syystä – Miksi mieli nyt muuttui? https://www.hs.fi/talous/art-2000007800271.html

[8] https://yle.fi/uutiset/3-11774663